Kylläpä harmittaa. Joskus järjenkäyttö on sallittua. Minkä takia piti hölmöillä, vaikka tiesin kuitenkin kärsiväni typeryydestäni?
Muutama viikko sitten TV:stä tuli Jane Austenin mafia!. Ja vasta nyt toivuin tämän tekeleen aiheuttamasta vahingosta. Kyseessä on niin surkea teos kuin mitä sen suomennettu nimi antaa ymmärtää. Tämä elokuva todella raivostutti minut. Jos jopa minä ymmärrän, että Jane Austenin mafia! on kelvoton tekele, sen on myös oltava sitä.
Ihan joka ikinen elokuvanteon osa-alue on Jane Austenin mafiassa! pielessä. Ja vieläpä niin pahasti päin honkia mennäänkin, ettei se onnistu missään vaiheessa olemaan edes hitusen viihdyttävä. Tämä elokuva ei vain haiskahda rahastukselta, se suorastaan löyhkää siltä. Ei sitä joka päivä näe täysin pyöreän nollan prosentin omaperäisyydellä eteenpäin porskuttavaa elokuvaa, mutta Jane Austenin! mafia onnistui siinä. Missään muussa se ei sitten onnistukaan.
Idea on mitä omaperäisin: parodioida lähinnä mafiaelokuvia, kuten Kummisetä-sarjaa ja Casinoa. Hyvänhän parodian tästä voisikin väsätä, mutta Jane Austenin mafian! jälkeen todella epäilen sitä. Tarina (tai oikeastaan ”tarina”, koska mitään kunnollista yhtenäistä tarinaa en pystynyt hahmottamaan) on kasa kohtauksia edellä mainituista elokuvista ratkiriemukkaalla huumorilla höystettynä. Parodioille liiankin tyypillinen alapääkakkapissaoksennus-huumori on myös (ikävä kyllä) tässä elokuvassa läsnä. Mitään yritystä tehdä laadukas leffaparodia ei Jane Austenin mafiassa! ole.
Mitä tässä voi enää sanoa? Kaikki tuli jo edellisessä kappaleessa sanottua. On hyvin surullista, että Jane Austenin mafian! kaikki sisältö tulee käsitellyksi vain yhdessä kappaleessa. Surkeat viittaukset pohjateoksiinsa eivät toimi ja jo hetken huomasin inhoavani Kummisetä-trilogian kahta ensimmäistä osaa, kiitos tämän koiranulosteläjän. Huumori on niin ala-arvoista, ja paikoin jopa todella rasistista, etteivät tekijät voi tosissaan luulla katsojien pitävän siitä.
Jane Austenin mafia! on yksi elokuvaparodioiden suurista rimanalituksista. Epäilemättä elokuvan kaikki mahdollinen potentiaali jäi samaan aasin takalistoon, johon päähenkilömmekin piiloutui. Sitä, mikä sieltä tuli ulos (päähenkilön lisäksi), kutsutaan Jane Austenin mafiaksi!. Mikä helvetti siinä on, ettei kukaan näytä osaavan tehdä edes mukiinmenevää leffaparodiaa?
