Mutta Chicagossa on huone vain yhdelle legendalle!

22.8.2005 11:33

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Chicago
Valmistusvuosi:2002
Pituus:114 min
Start the car I know a whoopee spot
Where the gin is cold, but the piano’s hot

Aika, jolloin Ginit oli kylmiä, pianot kuumia ja rikokset arkipaivää. Yökerhosensaatio Velma Kelly (Catherine Zeta-Jones) ja parrasvaloja etsivä Roxie Hart(Renée Zellweger) löytävät itsensä jakamassa tiloja Chicagon kuuluisassa naismurhaajien vankilassa. He jakavat myös Billy Flynnin (Richard Gere), kaupungin karismaattisimman asianajajan, jolla on taito kääntää huonomaineiset syytettynsä paikallisiksi legendoiksi. Mutta Chicagossa on huone vain yhdelle legendalle!

Come on babe, why don’t we paint the town? And all that Jazz!

Elokuva sai 13 Oscar-ehdokkuutta ja voitti kuusi: parhaan elokuvan, naissivuosan (Zeta-Jones), leikkauksen, lavastuksen, puvustuksen ja äänityksen. Ja on ne todellakin ansainnut!

If she’d hear her baby’s queer, for all that jazz!

Chicagon yksi huippunuomeroista on Billy Flynnin sätkynukketanssi, jossa hän vetelee toimittajia naruista ja muuttaa skandaaliotsikot mieleisikseen.

Yes, it’s perfectly understandable, comprehensible, comprehensible
Not a bit reprehensible
It’s so defensible!

Ja herkkuhetkiä riittää koko elokuvan ajan, mm. kauniiden murhaajanaisten visuaalisesti näyttävä Cell Block Tango, jossa kukin kertoo oman kammottavan tarinansa.

He only had himself to blame
If you’d have been there, if you’d have heard it, I betcha you would have dome the same!

Elokuvan näyttelijät tekevät loistavaa työtä! Richard Gere yllätti minut täysin, hänet on totuttu näkemään romattisissa komedioissa, mutta hänhän on ihan mukiinmenevä näyttelijä ja osaa sekä laulaa että stepata! Mahtavaa on se, että kaikki näyttelijät laulavat ja tanssivat itse!

Queen Latifah vankilan ”kanaemona” Mama Mortonina on oikein herkullinen hahmo.

When you’re good to Mama, Mama’s good to you!

John C. Reilly esittää Roxien aviomiestä, Amosta – Oscar-ehdokkuuden arvoisesti.

Cellophane, Mister cellophane
Should have been my name!

Lucy Liu käy myös kääntymässä pikaisesti. Christine Baranski on vakuuttava toimittaja, Mary Sunshine. Catherine Zeta-Jonesin laulu- ja tanssitaidot ovat ylivoimaiset muihin verrattuna. Hänen tumma, ihana äänensä on elokuvan parasta antia. Hän laulaa Roxielle, hänen ja hänen siskonsa tanssi esityksestä, että ei voisi tehdä sitä yksin.

But I simply cannot do it alone!

Voi, kyllä hän pystyy tekemään kaiken yksinkin! Ja suoritus on ihan oikeutetusti Oscarin arvoinen!

Renée on ihastuttava wannabe-tähtenä, joka yrittää julkisuuteen keinoja kaihtamatta. Renéen tanssi-ja laulutaidot pääsevät kunnolla oikeuksiinsa vasta kuumassa yhteisnumerossa Catherinen kanssa!

Ja ai, ai, että mikä lopetus! Sellaista näkee elokuvissa harvoin: kaksi steppaavaa cabaret- pupua hopeisissa korseteissaan, verkkosukissan ja valkoisine konekiivääreineen!

Skidoo! Hotcha! Whoopee! And all that Jazz!

nimimerkki: Mara

Arvosteltu: 22.08.2005

Lisää luettavaa