Suuren luokan viihde-elokuvat helposti epäonnistuvat, vaikka työnteosta vastaisivatkin luotettavat ammattilaiset. Collateral-trillerin menestys toi suuret dollarit ohjaaja Michael Mannin suurtuotanto Miami Vice -päivityksen rakentamiseen. Itsensä vakavasti ottava, sisällöllisesti ontto rikostoimintaelokuva epäonnistuu tavoitteessaan olla viihdyttävä ja vakava yhteiskunnallinen mietelmä.
Etsivät Sonny Crockett (Colin Farrell) ja Ricardo Tubbs (Jamie Foxx) joutuvat kesken keikan liittovaltion poliisin salaisen huumeoperaation keskelle. Agentti Fujima (Ciaran Hinds) pyytää etsiviä soluttautumaan etelä-amerikkalaiseen huumeliigaan, jonka toiminta on maailmanlaajuista.
Omat panokset nousevat piippuihin, kun etsivien kollegat joutuvat väistämättä tulilinjalle ja Crockettin mahdoton romanssi liiganjohtajan epäviralliseen tyttöystävään Isabellaan (Gong Li) syventyy. Etsivien välinen ystävyys lienee ollut Mannille niin itsestäänselvyys, ettei heidän välinen kanssakäyminen osoita syventymisen tai heikkenemisen merkkejä kokonaisessa kahdessa tunnissa.
Juonen sokkeloisuus on yhdentekevää, sillä Miami Vice on naurettavan tyhjänpäiväinen elokuva. Ohjaajan itse käsikirjoittamassa tarinassa ei ole häivähdystäkään poliittisesta tai moraalisesta kannanotosta, jota vakavampi ote vaatisi. Rikollisuus on pahasta ainoastaan siksi, että rikollisuus on pahasta. Yksinkertainen ratkaisu on paras vain niille, jotka eivät kykene monimutkaisempia tekemään.
Colin Farrell ja Jamie Foxx ovat harmittomia ja harmaita rikosetsivinä, jotka ovat yhtä tyhjyyttään kumisevia kuin tarinakin. Intohimo, rohkeus ja motivaatio eivät näiden henkilöhahmojen aseistukseen kuulu. Ainakin Gong Li herättää aika ajoin Colin Farrellin eloon luoden ristiriitoja käsityksestä onnellisesta ja turvallisesta elämästä.
Ilmeeltään Miami Vice on kaksijakoinen johtuen kuvauksellisista ratkaisuista. Ilme vaihtelee käsitellyn elokuvallisesta realistisempaan kameratyöhön. Vuorottelu kahden eri tyylin välillä ei ole toivottavaa, sillä varsinkaan realismi ei löydä paikkaansa viihde-elokuvasta, jonka leimaa Mann kovin yrittää vältellä.
Pitkälti viihteenomaisissa ympyröissä pyöriessään Miami Vice esittelee heikkouksistaan huolimatta liudan yllätyksiä ja nokkelia vuoropuheluita. Kohderyhmän määrittely näillä eväillä on kuitenkin vaikeaa, mikä onkin näkynyt heikoissa lipputuloissa. Miami Vice on liian tylsä machoelokuvaksi ja turhauttavan sisällötön miellyttääkseen ketään muita.
nimimerkki: Martin van Wetten
