Kaupungin valot kertoo kulkurista (Charles Chaplin), jota sokea kukkakauppias (Virginia Cherrill) erehtyy luulemaan rikkaaksi mieheksi. Kulkuri haluaa auttaa rahapulassa olevaa kukkamyyjää. Myös miljonääri (Harry Myers) tulee pelastetuksi itsemurhalta.
Elokuva on uskomattoman upea draaman ja komedian yhdistelmä romanttisella juonella pohjustettuna. Tässä leffassa draamapuoli on saatu erittäin suureksi osaksi elokuvan teemaa. Tähän on käytetty ajankohtaisia aiheita aina ihmisten keskuudessa vallitsevasta eriarvoisuudesta onnen löytämiseen. Henkilöiden välinen asetelma on melko huvittava: kulkuri on rutiköyhä, mutta valmis ojentamaan auttavan kätensä sokealle neidolle. Neito luulee kulkuria varakkaaksi ja kulkuri puolestaan pelastaa miljönäärin itsemurhalta. Heistä pahimmin kärsivä eli sokea tyttö onkin vahvin ja rikkain heikoimmillaan. Chaplin osaa siis heijastaa, kuinka hullunkurisesti asiat tässä yhteiskunnassa monesti kääntyvätkin päälaelleen. Jälleen kerran Chaplin itse näyttelee ongelmiin joutuvaa ns. välikättä ja ammentaa siitä dramaturgialle mallikkaasti toimivan humoristisen vastapainon.
Chaplinin leffat ovat yleensäkin ajankohtaisia, hauskoja sekä hyvin aikaa kestäneitä klassikoita. Kapungin valoissa Chaplin on onnistunut viemään perinteistä kaavaa paljon pidemmälle. Draamapuoli on nimittäin tässä elokuvassa hyvin vahvoilla, mutta silti toimivassa tasapainossa huumorin kanssa. Nyrkkeilykohtaus hupaisan musiikin kera lienee koko leffan huvittavin osuus. Musiikkipuoli on muutenkin hienosti hallinnassa. Humoristisissa kohtauksissa käytetään ripeämpää tahtia ja draamaosuuksissa synkempää taustamusiikkia. Kaupungin valot tempaa alusta lähtien mukaansa nopean etenemisensä vuoksi.
Suuria tunteita käsittelevä Kaupungin valot on elokuvana lähes täydellinen. Se on hauska, surullinen, kaunis ja mukaansatempaava tarina ihmisten kohtaloista ja inhimillisestä elämästä. Siinä tavoitetaan elämän ja onnen saavuttamisen merkitys paneutuen sellaisiin huolenaiheisiin, jotka monia askarruttavat: itsemurha, köyhyys, ja jopa sokeus. Kaikesta rankasta tehdään siitä huolimatta komiikkaa hyödyntäen nimenomaan näitä huolenaiheita. Kaikilla henkilöillä on tärkeä merkitys tarinan kannalta. He edustavat ikäänkuin rattaita, jotka saavat leffan tarinan pyörimään. Ikimuistoinen loppukohtaus lienee koko elokuvahistorian parhaimpia saavutuksia. Mikä voisi olla sen tärkeämpää kuin aidon onnen löytäminen?
Chaplinin tapaan tässä nähdään paljon fyysistä näyttelemistä. Charlie Chaplin on kuvannut köyhyyttä Kultakuumeessa, julistanut sodan hulluutta Diktaattorissa, ja puhunut työläisten puolesta Nykyajassa, mutta vielä noitakin elokuvia enemmän Kaupungin valot on paljon ihmisläheisempi. Tuohon jo mainitsemaanikin loppukohtaukseen tiivistyy koko elämisen merkitys: ihmisen pyrkimys onnellisuuteen.
Kaupungin valot on hyvin realistinen elokuva, sillä sen kautta jokainen ihminen voi nähdä elämän surun ja kauneuden tavalla, jota monet muut leffat eivät tarjoa. On tärkeää, että elokuva saa meidät pohtimaan elämää ja ennen kaikkea itseämme. Jos minun pitäisi nimetä yksi tällainen elokuva, sanoisin Kaupungin valot. Siinä toimii kaikki.
