Täältä ikuisuuteen on hieno elokuva ajasta juuri ennen hyökkäystä Pearl Harboriin. Elokuvaa ei voi kutsua pelkästään sotaelokuvaksi vaan se on draamaa ja raastavaa romantiikkaa.
Prewitt (Montgomery Clift) niminen sotilas siirretään G-komppaniaan Havaijilla ja heti hän saa komentajaltaan Holmesilta (Phillip Ober) uhkavaatimuksen. Holmes järjesti Prewittin komppaniaansa, koska tämä on ollut lahjakas nyrkkeilijä ja Holmes uskoo saavansa ylennyksen jos hänen komppaniansa voittaa mestaruuden. Kumminkaan Prewitt ei aio nyrkkeillä, henkilökohtaisista syistä, mutta Holmes ei suostu hyväksymään sitä. Prewitt laitetaan ”käsittelyyn”, joka tarkoittaa, että joku on jatkuvasti höykyttämässä häntä milloin milläkin tavalla. Mutta Prewitt ei murru eikä suostu nyrkkeilemään. Hän ystävystyy reilun, mutta kovan Wardenin (Burt Lancaster) ja sotamies Maggion (Frank Sinatra) kanssa. Maggio vie Prewittin New Congress Clubille, jossa Prewitt tapaa Lorenen (Donna Reed) ja Maggio tulevan vihollisensa sotavankilan vartijan Fatson (Ernest Borgine). Samaan aikaan Warden on rakastumassa Holmesin Karen-vaimoon (Deborah Kerr). Karenilla on kiertävän maine ja hänen avioliittonsa alituisesti pettävään Holmesiin on jo pitkään ollut pelkkää kulissia traagisista syistä. Kumminkaan loppupelissä kukaan ei selviä voittajana.
Täältä ikuisuuteen on klassikon aseman ansainnut. Vaikka itse elokuvaa ei olisikaan nähnyt, on melko varmasti nähnyt jostain rantakohtauksen, jossa Burt Lancaster ja Deborah Kerr ovat aaltojen pyyhkäisemänä. Elokuvalla on erinomainen ohjaus ja jälki näyttää hyvältä. Käsikirjoitus on erittäin hyvä ja näyttelijät ovat täydellisiä rooleihinsa. Saa vain olla onnellinen, että ohjaaja Zinnemann sai tahtonsa läpi näyttelijöiden suhteen, sillä tuottaja olisi halunnut Prewittin ja Karenin rooleihin toiset näyttelijät (Aldo Ray ja Joan Crawford). Elokuva on erinomaista draamaa ja se antaa sopivan ”järkyttyneen” (ei huonolla tavalla) tunteen kun sen on katsonut. Se ei turhaan voittanut kahdeksaa Oscaria, mm. parhaasta elokuvasta, miessivuosasta (Frank Sinatra), naissivuosasta (Donna Reed), käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Oli se myös Oscar-ehdolla mm. parhaaseen miespääosaan (Burt Lancaster ja Montgomery Clift) ja naispääosaan (Deborah Kerr). Elokuvien ystävien ehdottomasti kannattaa katsoa tämä.
nimimerkki: LeffaPopcorn
