Texasin moottorisahamurhat (1974)
- Alkuperäinen nimi:
- Texas Chain Saw Massacre
- Tunnetaan myös nimillä:
- Moottorisahamurhaaja
- Tuotantovuosi:
- 1974
- Ohjaajat:
- Tobe Hooper
- Käsikirjoittajat:
- Kim Henkel, Tobe Hooper
- Pääosissa:
- Allen Danziger, Marilyn Burns, Paul A. Partain, William Vail
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 83 min
- Genret:
- Trilleri, Kauhu
- Elokuvasarja:
- Texasin moottorisahamurhat, Texasin moottorisahamurhat 2, Leatherface: Texas Chainsaw Massacre 3, Texasin moottorisahamurhat - uusi sukupolvi
Who will survive and what will be left of them?
Mitä yleensä voi odottaa tuollaisen taglinen omaavalta elokuvalta? No, jos kyseessä olisi 2000 -luvun elokuva, sanoisin että silmitöntä väkivaltaa ja kirkuvia teinejä. Mutta 70-luvulla oli asiat toisin. Teksasin moottorisahamurhaaja on psykologinen, ahdistava ja sairas kauhuelokuva, mutta väkivalta on veretöntä, eikä seurauksia näytetä kunnolla. Mutta kuitenkin vuonna 1974 julkaistu Moottorisahamurhaaja laitettiin esityskieltoon monissa maissa, mm. Britanniassa ja Suomessa. Suomessa Moottorisahamurhaaja julkaistiin vasta 1990 -luvun puolivälissä, ja DVD:t ja VHS -kasetit tulivat myyntiin kuitenkin vasta vuonna 2001. Toisin kuin nimi ja maine antavat ymmärtää, ei Moottorisahamurhaaja ole kovin verinen, vaan tunnelmaltaan sairaan ahdistava ja inhottava. Siis hyvällä tavalla. Hooper onnistui luultavasti tavoittamaan tunelman juuri pikkubudjetin ansiosta. Tunnelmaa korostaa niin musiikki kuin uskomattomat lavasteetkin.
"Look what your brother did to the door!"
Vaikka Moottorisahamurhaajalle on väännetty jatko-osia ja re-makekin, on alkuperäinen jälleen kerran se paras. Kuten jo aiemmin mainitsin, kyseessä ei ole splatteria, vaan jotain syvällisempää. Yksinkertaisella juonella on kuitenkin lähdetty liikkeelle: viisi nuorta matkaa Texasin takamaille vanhalle maatilalle lomailemaan. Yksitellen he eksyvät vanhaan maataloon, jossa majailee Leatherface kannibaaliperheineen. Ja näin alkaa teurastus. Pian nuoret riippuvat niin lihakoukuissa kuin lojuvat pakastimissakin.
"That's the last goddamn hitchhiker I ever pick up."
Vaikka Moottorisahamurhaaja ei sisälläkään maineensa veroisesti verta ja suolenpätkiä, sen väkivaltaisuus jaksaa aina vain yllättää. Toisin kuin muut samaan tyylilajiin kuuluvat elokuvat, Teksasin moottorisahamurhaajan väkivaltaisuus kehittyy ihmisten mielikuvituksessa, ei suoraan filmillä. En tiedä mitä Tobe Hooperilla oli mielessään, kun hän yritti saada TCM:lle PG -ikärajaa (vrt. Suomen K-11). Kuitenkin elokuvalle lätkäistiin R-merkintä (vrt. Suomen K-18) ja monissa maissa sen esittäminen kiellettiin. Luultavasti elokuvan runsaiden, katsojan mielikuvituksen varassa olevien väkivaltakohtausten ja sairaan tunnelman takia. Mikään muu elokuva ei tule pystymään samaan.
Elokuvalle on omistettu lukuisia fanisivuja, mainittavimpina texaschainsawmassacre.net ja tcmfanclub.com. Varsinkin ensimmäinen on kattava paketti linkkejä, artikkeleita, kuvia ja kaikkea muuta kivaa. Jälkimmäisestä taas löytyy kuvia ja fanituotteita, mm. Texaschainsawmassacre.net:in julkaisema, yli 200 kuvaa sisältävä cd-rom. Nettisivujen lisäksi Moottorisahamurhaajasta on ollut juttua niin televisiossa kuin lehdissäkin. Lisäksi se oli 70-luvulla puheenaiheena television keskusteluohjelmissa, yksinomaan väkivaltaisen sisältönsä takia.
"I think we just picked up Dracula."
Teksasin moottorisahamurhaaja ei ole kovinkaan pelottava, ja Suomen naurettavan sensuurin vuoksi sen ainutlaatuinen teho järkyttää on menetetty iäksi. Yksikään uudemmista elokuvista ei ole pystynyt jäljittelemään Moottorisahamurhaajan ainutlaatuisen sairasta tunnelmaa - sitä ei voi splatterilla ja uhkeilla teineillä korvata. Moottorisahamurhaaja omaa jotain, joka tekee siitä yhden sairaimmista, järkyttävimmistä, mutta samalla verettömimmistä sarjamurhaajakauhuelokuvista.
Tobe Hooper ja Kim Henkel eivät voineet millään aavistaa, mitä he olivat luoneet. He eivät millään pystyneet edes kuvittelemaan, että heidän 80 000 dollarilla tekemänsä elokuva tulisi ajan mittaan tuottamaan yli 30 miljoonaa dollaria, ja tulemaan yhdeksi historian arvostetuimmista ja samalla vihatuimmista kauhuelokuvista. Yksikään elokuva ei tähän päivään mennessä, yli 30 vuoden aikana, pystynyt jäljittelemään tämän shokeeraavan, ahdistavan, ja ennen kaikkea nostalgisen elokuvan tunnelmaa, sitten kultaisen 70 -luvun ei tällaista ole tehty.
Kotimaisesta Future Filmin Special Editionista löytyy jonkin verran roskia, naarmuja sekä rakeisuutta. Tässä Universalin Britti-DVD:ssä roskia tai naarmuja ei ole havaittavissa, mutta kuva on jokseenkin rakeinen. Ääniraita on Future Filmin julkaisustakin löytyvä stereoraita, joka on ihan kelvollinen, eikä kohinaa tai rätinää löydy ja dialogikin on kuuluvaa. Moottorisaha ja kirkuminen hallitsevat Moottorisahamurhaajan soundtrackia, ja ne kuuluvatkin selvästi.
Ekstrapuolella löytyy runsaasti katsottavaa:
SHOKING TRUTH -DOKUMENTTI
Todella kattava ja mielenkiintoinen paketti elokuvan tekemisestä. 72 minuuttisen dokumentin aikana haastatellaan mm. Tobe Hooperia, Kim Henkeliä, Paul A. Partainia, Gunnar Hansenia ja Marilyn Burnsia. Lisäksi dokumentin lopussa käsitellään lyhyesti jatko-osia, ja siinä yhteydessä haastattelussa käväisee mm. Jeff Burr (Leatherface: The Texas Chainsaw Massacre III). Harvinaisen antoisa ja laadukas dokumentti.
OHJAAJAN SEKÄ KÄSIKIRJOITTAJAN HAASTATTELUT
Kiintoisia, n. 10 min. pitkiä haastatteluja.
BOOKLET
Jonkin verran tietoa elokuvan tekemisestä ja Ed Geinistä.
KOMMENTTIRAITA
Ohjaaja Tobe Hooper, kuvaaja Daniel Pearl sekä näyttelijä Gunnar Hansen muistelevat elokuvan tekemistä.
POISTETUT KOHTAUKSET
"The Van", "The Campsite", "Make-Up Scene", "Death Of A Hitchhiker", "Sally's Escape", "Tantrum Outside The Service Station". Poistojen syyt ymmärtää helposti, sillä ne olisivat vain hidastaneet elokuvaa.
VAIHTOEHTOISET KOHTAUKSET
"Corpse In The Graveyard", "Original Opening", "Sally In The Service Station", "A Study In Filming". Lukuun ottamatta alkuperäistä aloitusta, kaikki olen tyytyväinen nykyisiin kohtauksiin.
EPÄONNISTUNEET OTOT
Joitakin kömmähdyksiä kuvauksista. Osa otoksista on varsin hauskoja.
TRAILERIT JA TV-SPOTIT
Elokuvan trailereita (kaksi kappaletta) ja kaksi Tv-spottia sekä jatko-osien (TCM 2, Leatherface: TCM 3 ja TCM: Uusi sukupolvi)trailereita.
KUVAGALLERIA
Joitain kuvia elokuvan tekemisestä ja julisteista.
DVD-ROM
Yksi vaivainen linkki: www.thechainsaw.com.
Eräänlaisena ekstrana voi myös käsittää komeasti animoidut valikot, jotka on höystetty videonpätkillä elokuvasta ja soundtrackilla.
nimimerkki: pasa
Texasin moottorisahamurhaaja, mikäpä olisi kauheampaa katsottavaa? Suomessa pitkään (ja siis tosiaankin pitkään) kiellossa ollut elokuva julkaistiin vihdoin DVD:lle ihan kunnolla. Ja pakkohan se oli käydä hakemassa.
Elokuva alkoi perinteisesti automatkalla Texasiin päähenkilöiden kotiseudulle. Tunnelma oli kuiva, joka antaa elokuvalle hyvän alun. Tulevat tapahtumat saadaan näin näyttämään kauheanmilta. Eipä aikaakaan kun nuoret poimivat kyytiinsä erään hullun hupakon, joka alkaa kiusata invaliidi-Frankliniä. Ja sittenhän nuorten on heitettävä tämä pellolle. Saavuttuaan kotiseuduleen nuoret alkavat yksitellen tutustua naapuritaloon, jonka asukkaaksi paljastuukin sitten tämä meidän kaikkien tuntema kauhistus, Leatherface perheineen. Pian moottorisaha laulaa, nuoret roikkuvat koukuissa ja kiljuvat, mitä muuta hyvältä kauhuleffalta voi odottaakkaan?
Juoni ei nykyisin ehkä kuulosta varsin omaperäiseltä, mutta aikanaan se oli sellainen. Ja itseasiassa hyvin moni elokuva kopioi sitä, eikä päinvastoin.
Toiseksi juonessa on toinenkin puoli: Siinä on yhteiskuntakritiikkiä.
Esimerkiksi Thomas Hewittistä, eli Leatherfacesta ei tule ensiajattelemalla mieleen mitään hyvää, mutta kun tarkemmin ajattelee, onkin aivan toistamieltä. Tobe on ohjannut tämän satiiriksi, josta voinee päätellä, että Leatherface on oikeasti tämän elokuvan uhri. Ihan oikeasti. Elokuva ei sitä millään lailla yritä selittää, mutta anysoitavaksi se onkin tarkoitettu. Leatherfacen naamion käyttö johtuu tietojen mukaan hänen kasvojensa jonkinlaisesta sairaudesta, joka tuhoaa kasvoja. Lisäksi Hewittien harrastama kannibalismi on eräänlainen sairaus, jota voi yrittää hallita, mutta ei parantaa. Leatherfacen yksi veljistä tekee tämän selväksi inhimillisellä käyttäytymisellään Sallyn kidutus vaiheessa. Tuskin tuo kasvosairaus Leatherin elämää olisi haitannut, jollei muut ihmiset olisi alkaneet häntä sen vuoksi syrjimään. Yhteiskuntamme on niin sadistinen, että poikkeusyksilöt kitketään väistämättä pois. Texasin Moottorisahamurhien taustana onkin eräänlainen kostotarina, kun kerran!
Leatherface tuntuu menettäneen arvonantokyvyn ihmisiä kohtaan, kun ei voi luottaa keneenkään. Tätä kuvastaa se, että Leatherface ei pidä teurastamiaan nuoria ihmisinä, vaan ruokanaan, eläiminä, jotka voi laittaa koukkuihin roikkumaan tai pakkaseen odottamaan käyttöä.
Elokuva ei kuitenkaan kerro suoraan Leatherfacesta, vaan näyttää hänestä vain sen puolen, minkä nuoret hänessä näkevät. Kaikki muu on jätetty alitajuntaan syöpyväksi taustaksi, joka nousee pintaan ajatteltua asiaa. Sen sijaan Tobe on nostanut mielestäni Leatherfacen eräänlaiseksi vertauskuvaksi Franklinin, joka kärsii invaliidisuudestaan, ja joutuu muiden nuorten pilkan ja syrjinnän kohteeksi. Ikäänkuin Tobe haluaisi sanoa, että Franklin toivoikin jotain tälläista tapahtuvan. Näin hän saisi kostonsa verisimmällä mahdollisemmalla tavalla.
Juonen ja satiirin lisäksi elokuvan kantavia voimia ovat ehdottomasti sen suoraan mieleen ryöppyävä, ahdistava äänimaailma ja täysin irrationaalinen ohjaus. Yhdessä nämä luovat järjettömän pelottavaa kauhua, jota nyt kunnolla ei voi selittää. Se on Psykologista kauhua ja oikeasti toimivaa sellaista.
Toben Texasin Moottorisahamurhaaja onkin yllättävän karmiva teos, jonka arvoa ei voi mitata. Se on elokuvateollisuuden, varsinkin kauhuelokuvien kulmakivi, joka ei paikaltaan hevillä tipu. Elokuvassa on yllätykseksi loistavaa kauhua, joka sai ainakin minut tärisemään pelosta, hyvä etten huutanut! (varsinkin se aivan hirveä ja piinallinen "kannibaalien vieraana" -kohtaus), ja toisaalta elokuva pystyy jopa hieman naurattamaan (!) kun elokuvaan on annettu tilaa Toben umpimustalle huumorille, jota ei aijemmin edes tajuttu olevan olemassa. Voisi siis sanoa, että Tobe oli aikaansa edellä.
Moottorisahamurhaajalle on annettu ehkä jopa tarpeettoman paljon huonoa mainetta sensuurikohustaan, joka ei enää kertonut itse elokuvasta, vaan maine puhui puolestaan. Siitäkin huolimatta elokuva ansaitsee paikkansa kaikkien itseään kunnioittavien leffa-fanien hyllyissä. Mestarillinen, armoton, satiirinen, karmea ja mahtava.
nimimerkki: Roméo Tuulia
Arvostelija
Roméo Tuulia
Vieras
Tämä elokuva oli aikanaan todella rankka homma ja elokuvasensuurin takia kiellettiin lailla. Se on myös ehdottomasti kulttiklassikko, mutta leffan statushan ei todista vielä mitään... On varmaan alitajunnassa sellainen juttu, että aina, kun menen vuokraamoon, sieltä tarttuu mukaan jokin järisyttävän huono kauhuelokuva. Tällä kertaa se oli Texasin moottorisahamurhaaja, joka kertoo Texasissa tapahtuneista moottorisahamurhista, joiden uhriksi joutui joukko nuoria (miksi [em]AINA[/em] nuoria kauhuleffoissa!!!?). Leatherface siis pistää palasiksi taloon nuuskimaan tulleita hippejä.
Texasin moottorisahamurhaaja -elokuva tallaa niitä tavallisimpia kauhuleffojen polkuja, jotka on jo puhki kulutettu. Muutenkin jo niin huonon leffa katsomista häiritsee myös se, että monet kohtaukset ovat aivan liian pimeitä, jotta saattaisi nähdä, mitä niissä tapahtuu. Tuntuu taas myös siltä, että tämä on sama kuin monet, monet kauhuleffat, mutta tapahtumat vain eri paikassa. Ärsyttävä kiljuminen on pakollista, mutta syö pahasti leffan tehoa. Eikö kukaan osaa tehdä kauhuleffoja tyylillä?
Ohjaus on suurimmilta osin huonoa, mutta joukkoon mahtuu muutama hieno kamerankuljetustyyli. Suttuinen ympäristö verottaa paljon tunnelmaa, jota olisi helposti paranneltu ihan pikkuruisella valaistuksella tai vähemmillä lavasteilla. Näyttelijät ovat sitä tasoa, mitä kauhussa on yleensä totuttu näkemään - mahdottoman huonoja kiljujia, joiden tehtävänä on lähinnä ryntäillä ympäri maita ja halmeita. Tämän nähtyäni vannon käsi Raamatulla, että ainakaan seuraavalla vuokrauskerralla mukaan ei tartu yhtään kauhuelokuvaa, ei klassikkoa, eikä mitään muutakaan.
nimimerkki: Viisas
Jumalan selän takana Texasissa on tapahtunut outoja kannibalismiin ja saatanan palvontaan viittaavia haudanryöstöjä. Muutamat nuoret lähtevät pyörimään näille seuduille ja katsomaan että heidän esi-isiensä haudat ovat kunnossa. Matkalla kyytiin hyppää outo liftari joka viiltää pyörätuoli-invalidi Frankia ja näin liftari heebo potkitaan pihalle. Autoon heebo sentään jättää veriset jälkensä. Nuoret leiriintyvät synkkään taloon mutta naapuristossa asuu vielä synkempiä ihmisiä joilla ei ole hyvät mielessä. Nuoret tutustuvat taloon yksi kerrallaan ja he myös kuolevat yksin kerrallaan.
Texasin moottorisahamurhaaja oli niitä leffoja joita oli "kovaa" olla nähnyt, koska se oli Suomessa kiellettyjen listalla, tästä ehkä oma kiinnostukseni heräsin kyseistä kulttiklassikkoa kohtaan. Voi herätä kummastus miksi ihmeessä leffa oli Suomessa kielletty, tässähän on verta todella vähän, eikä sisuskaluillakaan mässäillä nyt murhien yksityiskohtaisesta näyttämisestä puhumattakaan.
Moottorisahamurhaaja kukistaa verimässäilyt synkällä ja suorastaan sairaalla tunnelmalla. Huone joka on täynnä luita ja pakastearkut ruumiita ei voi kun ihmetellä mitä helvettiä täällä on meneillä ja ennen kuin se selviää, tulee vasarasta päähän. Myös leffan nimi voi hämätä sahailua leffassa on aika niukasti eikä kyse ole todellakaan mistään yksinäisestä moottorisahaa käyttävästä, hiljaisesta teinikauhu-leffamurhaajasta, vaan kokonaisesta kannibaaliperheestä. Budjetti näkyy kuvanlaadussa (tai sitten VHS-videossani) ja on välillä turhankin suttuista mutta synkimmässäkin pilvessä on kultareunus ja tässä suttuisessa kuvassa kultareunus on paikoitellen tunnelmaa luova kuvanlaatu, joka on suttuinen.
Näyttelijät ovat ihan OK ja kässärikin pysyy hyvin hanskassa eikä sorru ylilyönteihin. Tobe Hooperin synkkä ja ahdistava ohjaus on silti leffan valttikortti, jota ilman elokuva olisi varmasti tusinatavaraa.
Tobe Hooper ei ole enään pystynyt tekemään mitään yhtä upeaa ja mahtavaa kuin Texasin moottorisahamurhaaja ja onkin leimaantunut yhden hyvän leffan ohjaajaksi. Leffa on sentään klassikko ja parhaita leffoja joissa moottorisahalla pelottelu ei riitä, vaan sitä käytetään väkiluvun harventamiseen. Tätäkin klassikkoa kuten monia muitakin (Halloween, Manaaja) raiskattiin sitten kämäsillä jatko-osilla joista ei ole mitään vastusta aidolle ja alkuperäiselle, mahtavalla, Suomessa kielletylle, k-18 leffalle: Texasin moottorisahamurhaaja.
nimimerkki: Criiticco























































