Star Trek - ensimmäinen yhteys (1996)

Borgit, kyberneettiset ja kollektiivisen mielen omaavat olennot, ovat tulevaisuuden ihmiskunnan pahin uhka. Kapteeni Picard (Steward) on vuosia sitten joutunut näiden tunteettomien avaruuszombien kaappaamaksi ja assimiloiduksi borgien kollektiiviseen tietoisuuteen, josta hänet kuitenkin pelasti harvinaisen neuvokas miehistö. Johtoportaan osalta Picardiin ei luoteta sen vertaa että Federaatio riskeeraisi hänen osanottonsa sodassa Borgeja vastaan, josta tämä ei ole turhan mielissään, inhoten Borgeja sydämensä kyllyydestä. Assimiloituminen jättää kuitenkin jälkensä, ja Picard päättää ahdistavia painajaisia koettuaan rikkoa suoran käskynsä pysyä kaukana sotatantereelta, ja kiiruhtaa apuun. Taistelu ei mene kuitenkaan ihan niinkuin toivoisi, vaan pieni Borgien alus pääsee hyppäämään ajassa taaksepäin tarkoituksenaan estää kolmannen maailmansodan jälkeinen ihmisen ensimmäinen kontakti maapallon ulkopuolisen elämän kanssa, näin estää ihmiskunnan kehitys ja tuhota sen tulevaisuus. Tarpeetonta ehkä mainita että Picardilla ja kumppaneilla on tähän vielä sana sanottavana.

Ensimmäinen yhteys on hyvin synkkä edeltäjiinsä verrattuna, paikoitellen muistuttaen kauhuscifistelyä tyylillään. Mukana on myös vanhaa kunnon veijarimeininkiä ja tietenkin Star Trekille ominaista kuivaa huumoria. Borgit ovat kiinnostava aihe, avaruuden kylmästä tyhjiöstä tulevat, mysteeriset, puoliksi mekaaniset, puoliksi biologiset karmivat koukkukädet on onnistuttu kuvaamaan realistisemmin kuin sarjassa. Maskeeraus on muutenkin täydellisesti kohdallaan. Kaikesta näkyy että rahaa on palanut keskivertoa enemmän tähän kuvaan.

Näyttelijöistä varsinkin Patrick Steward, joka Picardia esittää, pääsee taas loistamaan karismallaan. On ilo seurata hänen ja Lilyn (Alfre Woodardin) kehittyvää dialogia heidän yrittäessä vältellä Borgeja aluksella. Miehistön välinen toveruus ja arvot joita suojellakseen he taistelevat jäävät väistämättä mieleen. Kunniamaininnan ansaitsee myös sympaattista androidia, Dataa esittävä Brent Spiner joka pääsee jälleen näyttämään taitojansa näyttelyn saralla. On harmillista että tätä miestä ei näy useammin elokuvien puolella.

Uusi sukupolvi on siis palannut enistä ehompana. Kerrankin on komentaja Riker osannut vetää homman kotiin säälipisteitä kinuamatta. Käsittääkseni Ensimmäinen Yhteys oli jopa ehdolla Oscarille. Tämä leffa on selvästi tehty tavanomaista nörttikööriä suurempaa kohderyhmää ajatellen, ja kelpaa hyvin niillekin jotka eivät sarjasta muuten niin välittäisi. Suosittelen.

Pisteet:
Arvosteltu: 05.07.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Skye_Sken
Käyttäjä
2 arvostelua

Jahas, Star Trek sarjan kahdeksas osa. Näitä tulee aina vain lisää... Vastarinta on turhaa. Borgien bittikuutio purjehtii läpi avaruuden ja ajan ottaakseen valtaansa Maan. Vanavedessä seilaa Enterprise.

Sukupolvi on vaihtunut, Kirk ei enää heilu kuvioissa - saati sitten Spock. Avaruuslaivan kapteenina istuu nyt Jean-Luc Picard (Stewart), joka joutuu vaikeaan tilanteeseen kuullessaan borgien kutsun. Hän oli kerran itsekin osa niiden yhteismieltä. Hän oli Locutus, jota borgien pääjehu himoitsi.

Vielä pahempaa kokee androidi Data (Spiner), jonka borgit sieppaavat ja aikovat valjastaa yhteismielensä osaksi. Onnistuuko borgien kampittaminen? Pelastuuko Maa? Lentääkö James "Babe" Cromwell purkillaan niin lujaa, että vulcanit näyttävät hänelle universaaleja käsimerkkejä? Pitääkö olla jollakin tavoin valaistunut, että Star Trekistä voisi nauttia?

Ensimmäinen yhteys on tunnelmaltaan tummempi kuin alkuperäiseen Star Trek-sarjaan (jossa Enterprisen puikoissa olivat siis William "Kirk" Shatner ja Leonard "Spock" Nimoy) perustuvat leffat. Ohjaajana tässä toimi Jonathan "Försti" Frakes eli yksi näyttelijäkaartista samoin kuin parissa aikaisemmassakin Star Trek-sarjan elokuvassa. Frakes on pätevä kummallakin puolella kameraa. Tosin hänellä ei liene paljon tekemistä ohjaajana, ovathan roolit tuttuja komentosillan väelle jo TV-sarjan ajoilta.

Leffasta saa irti eniten trekkeri. Ummikkokin voi tietysti yrittää tykästyä tähän (ja samaistua Alfre Woodardin esittämään maallikkoon, joka kohtaa ulkoavaruuden olioita ensimmäistä kertaa elämässään). Kokonaisuus on kuitenkin ilmiselvästi tehty olettaen, että katsoja tietää tähtireen seikkailuista edes jotain. Huumori on kuivaa, kuten ST:ssa aina ja sitä on todella niukasti verrattuna esim. elokuvasarjan neljänteen osaan.

Pisteet:
Arvosteltu: 19.09.2002
Katsottu: DVD

Arvostelija

Söpö
Ylläpitäjä
636 arvostelua