Paksuna (2007)
- Alkuperäinen nimi:
- Knocked Up
- Tuotantovuosi:
- 2007
- Ohjaajat:
- Judd Apatow
- Pääosissa:
- Jason Segel, Jay Baruchel, Jonah Hill, Katherine Heigl, Leslie Mann, Martin Starr, Paul Rudd, Seth Rogen
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 131 min
- Genret:
- Komedia, Draama
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (88):
Oma pikatuomio
Täytyy sanoa, että ennen kuin aloitin Paksuna -elokuvan katsomisen, niin ennakko-asetelmat olivat korkealla. "Ehdottomasti vuoden hauskin komedia" luki jopa takakannessa. Kuitenkin tämä "vuoden hauskin komedia" osoittautui täydelliseksi flopiksi. Ainakin tämän katsojan mielestä. Eihän se leffa voi olla "vuoden hauskin komedia" jos naurua ei kuulu ulos asti. Ja sitähän ei kuulunut. Ei ulos asti, ei edes sisälle. Itse asiassa naurua ei tainnut kuulua juuri ollenkaan, pieniä hymähdyksiä lukuunottamatta. Katselu jäi vain turhaksi virnuiluksi.
Ensimmäinen seikka mikä pisti silmään, oli elokuvan kesto. Miten komedia voi kestää reilut kaksi tuntia. Se on aivan liian paljon. Varsinkin kun hauskaa ei ollut sitten ollenkaan. Katselu oli tympäännyttävää ja sen kaksituntisen ajan pätkää katsottiin "loppuisipa tämä jo".
Juoni oli sen verran mielenkiintoinen, että se olisi ansainnut kunnon toteutuksen. Hamppua pössyttelevä leppoisa kaveri Ben Stone (Seth Rogen) bilettää hippikavereidensa kanssa päivät pitkät. Samalla kaunis uranousua tekevä tv-toimittaja Alison Scott puurtaa työnsä ääressä. Yhtä bileiltaa ja paria drinkkiä myöhemmin Alison ja Ben päätyvät samaan punkkaan, ja Ben vahingossa unohtaakin tarvittavat välineet. Kuinkas ollakkaan parin kuukauden kuluttua Alison huomaa olevansa raskaana ja soppa on valmis...
Näyttelijät tekevät parhaansa, varsinkin Seth Rogen, mutta eivät voi onnistua käsikirjoituksen ja ohjauksen flopatessa. En suosittele katsastamaan tätä rainaa, sen arvoinen se ei todellakaan ole. Ja kyseessä ei tosiaankaan ole "vuoden hauskin komedia", pikemminkin päinvastoin.
Pisteet:
Arvosteltu: 06.06.2008
Katsottu: Kotona
Raskauden ympärille kietoutuva huumori raskastako? Moista kyselee Paksuna-nimellä kulkeva komedianpoikanen. Vastausnäkemystä seuraavassa:
Noh, lapsuksia ja halpaa noloutta hittikomediaan mahtuu yllättävän paljon. Yllättävintä lienee kuitenkin pilviveikkohuumorin ja renttupoikain reippaan deekuasenteen voimakas tuominen leffaan, jossa lopulta huumoripinta on ohutta ja tarina tarkasti tuttua opetuskomedian kaavaa noudattavaa. Ts. Mitäs luulette: kasvaako man-boobsit omaavasta ja vahinkolaukauksen ampuneesta miekkosesta matkan aikana kelpoisukki?
Leffa on selkeästi ikävälin 18–30 ikävuoden tietämillä oleville suunnattua pikkutähdin varustettua perusperjantaikuluketta. Perheen perustaminen kummittelee vuoroin peikkona, vuoroin esittelee loistoaan. Hormonihyökkäyksiäkin piisaa. Varsinaisen päälle jyräävän komediaosan määrä on yllättävän vähäistä suhteessa isyyden ja äitiyden todella pintapuoliseen pohdiskeluun nähden. Jo mainitut pössyttelyjengihuumorit tekevät leffasta jotenkin ikävän synnytystuskaisen näköisen. Sitä paitsi, kun nimi nyt on kuitenkin Paksuna, voisi elokuvan lopussa olla jonkin asteen loppuräjähdyskin.
Pahasti paisuneen Harold Ramisin pienoinen sivurooli ja pääperheen pienoisimman penskan vilpittömyydestä taitavat liietä isoimmat ilot. Heiglin ylle maskeeratut raskauskilot ja niiden loppuzoomit sen sijaan vaikuttavat jotenkin pakkosuoritteilta.
Pisteet:
Arvosteltu: 16.03.2008
Katsottu: Kotona
Ben Stone (Seth Rogen) pössyttelee pilveä kämppistensä kanssa suunnitellen samalla elokuva-aiheista tissisivustoa. Sitä nuoren, vähän päälle kaksikymppisen arki on, päivästä toiseen. Alison Scott (Katherine Heigl) on uranousussa oleva TV-toimittaja, joka on päässyt juuri kameran eteen, minkä vuoksi hän lähtee yhdessä siskonsa kanssa juhlimaan. Juhlinnan tiimellyksessä Ben ja Alison tapaavat huomaten heillä synkkaavan jollain tasolla. Lopuksi mennään sänkyyn peuhaamaan ja ehkäisy pitäisi jollain tavalla olla mukana, niin ainakin luullaan. Aamulla krapulainen Ben ja töihin kiiruhtava Alison katselevat toisiaan selvemmin silmin tajuten olevansa aika erilaisia persoonia. No, eipä heidän jutustaan tainnut tulla mitään. Sitten parin kuukauden päästä Ben saa kuulla Alisonin olevan raskaana, ja Alison aikoo pitää lapsen. Huoletonta elämää viettänyt Ben ja uran etusijalle asettanut Alison alkavat vauvan vuoksi luoda jonkinlaista suhdetta lähes tyhjästä. Alisonin maha kasvaa, mutta pystyykö näin erilaiset ihmiset elämään sovussa ja jopa rakastamaan toisiaan? Samalla kuvataan Alisonin siskon Debbien (Leslie Mann) ja hänen miehensä Peten (Paul Rudd) perhe-elämää, jota tuore pari joutuu katselemaan aika läheltä.
John Belushin tyylistä komediaa vääntävä Seth Rogen on täydellisessä vireessä ja muinaisessa Roswell-sarjassa seikkaillut Katherine Heigl yllättää kyvyillään. Pääasia on se, että tällä parilla oikeasti synkkaa, kemiat loksahtavat hienosti paikalleen. Parin dynamiikka on yksi Paksuna -leffan parhaista puolista. Leslie Mann Alisonin tuittupäisenä siskona onnistuu olemaan mukavan arkinen ja Paul Rudd on jälleen oma rento itsensä, eli loistava. Kuitenkin Rogen ja Heigl vetävät tärkeimmät pisteet kotiin jättäen muut pelkiksi tarinan tukijoiksi.
40 v. ja neitsyt -elokuva teki tarkkoja havaintoja parisuhteista ja samaa huumori/asia-linjaa jatkaa Judd Apatowin toinen ohjaus Paksuna, joka on esikoista vähän, ei paljon, kypsempi. Apatowin etu on siinä, että hän osaa pitää koko ajan rellestysotteen päällä tarjoten jymynauruja, vaikka missään vaiheessa asiapitoisuutta ei unohdeta. Senpä vuoksi tässä ns. romanttisessa komediassa ei tule mitään irtonaisia moraalisaarnoja, vaan sanoma ja huumori kulkevat käsi kädessä. Miesten ja naisten eroja käsitellään osuvasti, mutta tietenkin hauskasti nasevan dialogin ja näppärän tilannekomiikan avulla. Alapäähuumorikin on yllättävän älykästä, tai ainakin saatu näyttämään siltä. Samalla Apatow antaa osuvan kuvauksen huolettomasta ja epävarmasta nuoruudesta. Elokuvan nuoret aikuiset ovat aidolta tuntuvia kokonaisuuksia omine erikoisuuksineen.
Sivujuonista on saatu hyvin koko elokuvan ajan kestävää läppää (mm. veto Benin kämppiksen parrankasvusta, gynekologitemmellykset...), mikä tekee hyvää leffan rakenteelle. Hauskaa pidetään melkein koko ajan ja nauraa saa lukemattomia kertoja, vakavia asioita jauhetaan huomaamatta siinä ohessa. Elokuva saa revittyä jotain erittäin inhimillistä muistuttaen etäisesti jonkun Leevi and the Leavings -biisin filmatisointia. Onhan Paksuna visuaaliselta ilmeeltään ällöttävää hollyhuttua ja tarina sisältää aikamoisia kliseitäkin arvattavuus mukaan lukien, mutta pahoja siirappivanoja ei jätetä matkalle. Rento meininki välittyy katsomoon saakka, hyvä mieli jää pitkäksi aikaa ja jopa vauvakuvien maustamat lopputekstit sietää. Pituutta riittää ja se tuntuu. Yli kaksi tuntia komedialle on aika pitkä aika, vaikka tällä kertaa ei oikeastaan mitään voisi saksia tai nopeammin kertoa. Vaikka ei tämä nyt ihan kaikkia saamiaan kehuja ansaitse, mestariluokkaan on pitkä matka, niin ainesta olisi pienoiseksi komediaklassikoksi. Aika näyttää, mutta jo nyt on ainakin kyseessä romanttinen komedia, jota mieskin voi tuijottaa ilman vaivaantumista.
Pisteet:
Arvosteltu: 23.09.2007
Katsottu: Teatterissa
