Viidakkoverilöyly

Joku

Aivan helvetin maukas Deer Hunter -ripoffi joka on italohalpisten maestron Antonio Margheritin käsialaa. Äijä osas kyllä tehdä viihdyttäviä elokuvia, kuten tämäkin filmi sen osoittaa. The Last Hunter on todella vauhdikas Vietnam-sotaleffa ja myös yllättävän gorepitoinen sellainen. David Warbeck esittää kapteeni Morrisia, miestä jolla on tehtävänään jäljittää vietnamilaista propagandaa lähettävä radioasema ja pistää se päreiksi. Matkalla tietysti törmäillään erilaisiin tyyppeihin ja räimitään pitkin viidakkoa niin että veri lentää jatkuvasti. The Last Hunter väistää mun mielestä loistavasti pahimmat italoelokuvan sudenkuopat. Ensinnäkään tässä ei ole sellaista typerää pölhöläishuumoria juuri lainkaan. Huumoria toki on, mutta sitä viljellään lähinnä sotilaiden välisessä dialogissa, aivan kuten jenkkivastineissaankin. Toki tässä se hulvaton kookospähkinänhaku-kohtaus suoraan synkän raiskauskohtauksen perään on just sitä italialaiselle roskaleffalle ominaista what the fuck -logiikkaa perinteisimmillään. Erikoistehosteet on myös keskimääräistä parempaa kamaa. Näyttelijät tässä leffassa myös toimittaa roolinsa just niin hyvin kuin on mahdollista. Tässä oli poikkeuksellisen monta mieleenpainuvaa ja pidettävää hahmoa. Mukana on tietysti myös “damsel in distress” jonka tarpeellisuudesta elokuvan juonen kannalta voi olla montaakin mieltä. Siinähän tuo meni kuitenkin ja Tisa Farrow ainakin on mielestäni ihan nainen paikallaan aina filmissä kuin filmissä. Loistavan non-stoppina jauhavan toiminnan lisäksi vois heittää vielä erikoiskehut elokuvan musiikille. Franco Micalizzin tunnari ottaa heti elokuvan alussa luulot pois. Nämä tuon ajan italialaiset scoret elokuvissa on ihan julmetun aliarvostettuja. Tässäkin tuo tunnuskappale on ihan järisyttävän tarttuva ja tulee taatusti soimaan mulla kyllä tämän tästä ihan taustamusiikkina!
++++
The Last Hunter saattaa olla jopa se paras näistä italialaisista vietnam-leffoista. Ainakin ihan kärkikastia ehdottomasti.