Peto on surkeahko Alien-kopio. Siinä joukko palkkatappajia, tohtoreita, tutkijoita ja kuudes aisti -miehiä jahtaavat laboratoriosta karannutta avaruusolikoekappaletta nimeltä Sil (Natasha Henstridge), joka etsii itselleen pariutumiskumppania. Jos joku miespuolinen henkilö ei suostu parittelemaan tuon blondin kanssa, niin saa kokea ikävän tuomion.
Kun ensimmäinen Alien pystyi luomaan piinavan tunnelman, niin tämä vain tyytyy erikoistehostemässäilyyn. Typerännäköiset örkkimörkit vuorottelevat kuvaruudulla ja miespuolisten katsojien mielenkiintoa yritetään pitää yllä Natasha Henstridgen paljaalla vartalolla. Valitettavasti minä etsin elokuvalta muutakin sisältöä kuin paria tissiä. Alkuun leffa näyttää ihan menevältä ja mielenkiintoiselta sci-fihömpältä, mutta viimeisten minuuttien aikana tämä katsoja vilkuilee kelloa tiuhaan tahtiin. Tietysti mukaan on otettu kaikki tyypillisimmät kliseet, eikä tämän seurassa edes viihdy sen tylsyyden vuoksi.
Ben Kingsley, Michael Madsen ja Forset Whitaker saavat yleensä aikaan aina hyvää jälkeä, mutta tällä kertaa niin ei käy. Kingsley näyttää aika innottomalta, Madsen tahtoo vain hommat pois päiväjärjestyksestä ja Whitaker on niin omistautunut typerälle roolihahmolleen, että oikein hävettää. Natasha Henstridge vilauttelee tissejä, oikein muuta hän ei osaa. Ainoan ihan hyvän roolisuorituksen vetää Alfred Molina. Roger Donaldson yrittää ohjata omaperäisesti siinä kuitenkaan onnistumatta. Dennis Feldmanin käsikirjoitus on puolestaan aivan liian tavanomainen.
Jos pitää tällaisista sci-fihömppäpläjäyksistä, niin jollekin sellaiselle henkilölle voi olla luvassa unohtumaton elämys, mutta muuten en oikein suosittele. Kannattaa mieluummin katsoa ensimmäinen Alien kuin tämä huono kopio.
