Jumalten kaupunki on Rio De Janeriron slummien osa jossa rikollisuus on ainut tie parempaan elämään. Elokuvan tositarinaan perustuva lohduton kertomus käydään läpi erään nuoren slummilaisen silmin. Jengit astuvat kuvioihin ennen kuin osataan edes kuvitella ja niiden myötä henkirikokset ja huumeet. City of God käy läpi slummien kahden jengin kehityskertomuksen kahden vuosikymmenen ajan.
Jengikuvaukset ovat aina jaksaneet kiinnostaa. Tässä on ehdottoasti yksi helmi muiden jengielokuvien joukkoon. Täysin amatöörinäyttelijöiden voimin kasattu leffa on todellisuuden tuntuinen ja äärimmäisen lohduton. Väkivallan koruttomuus iskee katsojan takaraivoon kuin kakkosnelonen iltahämärissä. Kuoleman ja huumeiden kanssa pelehtiminen on arkipäiväisiä rutiineja joita ei voi välttää.
Paitsi loistavalta tarinaltaan, myös muilta osin City of God on varsin onnistunut pläjäys. Ohjaus ja kuvaus huokuvat tuoretta lähes dokumentaarista otetta silti kuljettaen tarinaa ja henkilöhahmoja raivokkaalla otteella eteenpäin. Kuvaus on välillä todella kaunista ja värikylläistä. Kauneus ja rumuus kohtaavat filmillä. Tulee fiilis että Riossa olisi todella mahtava käydä tai sitten toisaalta ei…
Harvoin törmää enää aidonoloisiin elokuviin jotka samalla karttavat Hollykylän siirappista otetta. Elokuvahan kyllä noteerattiin ihmeenkin hyvin ei-englanninkieliseksi elokuvaksi. Leffa oli ehdolla neljässä kategoriasa; kuvauksesta, leikkauksesta, ohjauksesta ja kässäristä. Ja vielä kun päälle laitetaan loistava näyttelijätyö on hieno elokuva valmis. Harvoin tulee nähtyä elokuvia joiden jälkeen voisi vaikka tuulettaa. City of God on yksi sellainen tapaus. Suosittelen.
