Vuonna 1973 maailman suosituin rockyhtye Led Zeppelin päätti tehdä spektaakkelimaisen, musiikkia ja fantasiaelokuvaa yhdistelevän elokuvan, jonka tarkoitus oli olla jotain aivan uudenlaista. Epäonnistumisilta ei vältytty: Ensimmäinen ohjaaja sai potkut ja häipyi kaikkien nauhojen kanssa, aikataulu venyi ja rahaa kului 20 kertaa enemmän kuin lopputulokseen olisi riittänyt. Elokuva valmistui vasta 1976 pahasti keskeneräisenä.
Laulu jää pystyyn koostuu kesällä 1973 nauhoitetuista konserteista Madison Square Gardenissa sekä täysin käsittämättömistä ”fantasiakohtauksista” Englannin ja Skotlannin maaseudulla. Leikkaus tökkii pahasti: yhden kappaleen ajalta sattaa olla kuvamateriaalia kahdesta konsertista, mikä näkyy häiritsevästi. Fantasiakohtaukset tuovat mieleen pikkubudjetin dokumenttien dramatisoinnin, eikä niissä ole mitään järkeä. Jimmy Pagen fantasiakohtaus Loch Nessin yöllisillä rannoilla tavoittelee selvästi jotain mystiikkaa ja okkultismia, mutta ontuu pahasti.
Musiikki on tietysti ehtaa rautaa ja genrensä parasta, aivan erityisesti kappaleet ”Since I’ve Been Loving You” ja ”Dazed and Confused” jotka pääsevät vasta livenä oikeuksiinsa. Rumpusoolon lyhentäminen 10 minuuttiin ilahduttaa varmasti kaikkia paitsi kovan luokan faneja. Lähes kaikki yhtyeen parhaat kappaleet ovat mukana, ja ”Stairway to Heavenin” soolo on jo itsessään hyvä syy elokuvan vuokraamiseen.
The Song Remains The Same ei miellyttänyt kriitikoita, suurta osaa katsojista eikä bändiä itseään, mutta voin suurella varmuudella suositella sitä kaikille Led Zeppelin -faneille. Muiden kannattaa katsoa vuonna 2003 ilmestynyt Led Zeppelin -dvd, joka antaa yhtyeestä paljon paremman kuvan.
