Mikäli Eurooppalaisia elokuvia tulisi verranneeksi ameriikkalaisiin, huomaisi oitis, että eurooppalaisittain hyvien elokuvien laatu on täysin eritasoista niiden kanssa. Oscar-voittajatkin jäisivät yleensä eurooppalaisessa mittakaavassa täysin unholaan. Euroopassakin on omat elokuva-alan mestarinsa, joihin kuuluu esimerkiksi Italia ja Espanja, puhumattakaan edesmenneestä Neuvostoliitosta ja Ranskasta. Niin, Ranskasta, ystäväni. Ranskalaisissakin elokuvissa on se oma etikettinsä, eli sitä joko rakastaa tai vihaa. Cherbourgin sateenvarjotkin on sekä Eurooppalaisen, että ranskalaisen elokuvan ehdottomampia helmiä.
On 50-luvun loppu Ranskalaisessa satamakaupungissa, jossa asuu Geneviève niminen tyttö äitinsä kanssa. He omistavat pienen Sateenvarjo kaupan, joka runsaista sateista huolimatta ei kovin hyvin menesty. Genevièvellä on myös oma elämää suurempi romanssi Guy nimisen pojan kanssa, joka on toimii automekaanikkona. Genevièven äiti tahtoisi tyttärelleen parempaa kuin köyhän automekaanikon, mutta romanssi on rikkoutumaton – mutta vain vähän aikaa.
Ensiksikin täytyy sanoa, että Cherbourgin Sateenvarjot ei ole todellakaan sellainen elokuva, joka sopii kaikille. Elokuvan jokaikinen vuorosana on laulettu oopperamaiseen tyyliin, jota ikimuistoinen rytmi tahdittaa. Vaikkei sitä uskoisi, se ei kuitenkaan ole mitenkään ärsyttävää tai yksitoikkoista, eikä myöskään hassua, koska se todella toimii ja laulaen tulee välitettyä tunteita, joita olisi muuten ehkä mahdoton välittää.
Toiseksi täytyy sanoa, että elokuvan on ehkä koskettavimpia, romanttisimpia ja kauneinpia elokuvia ikinä. Tarinan muistaa ulkoa varmasti ikuisesti ja elokuva on mitä mainioin treffileffa. Käsikirjoitus on sopivasti ovela, sopivasti imelä (ei negatiivisesti) ja sopivasti dramaattinen, ettei hetkeksikään tule tylsää. Viihdyttävä elokuva myös on, eikä elokuvan aikana tule katsottua kelloon kertaakaan. Kiitosta siis erittäin paljon ohjaajalle.
Kiitosta saavat myös näyttelijät, sillä Catherine Deneuve on vähintään Vivien Leighin tasoinen näyttelijä ja laulutaidoiltaan lyö laudalta jopa Julie Andrewsin. Myös Nino Castelnuovo tekee loistavan roolin. Kiitosta myös Anne Vernonille.
Elokuvasta on saatavilla kaksi versiota, alkuperäinen mustavalkoinen ja vuonna 1999 uudelleen restaroitu, värillinen versio. Värillinen versio mielestäni huomattavasti parempi, mutta periaatteessa se on ihan sama.
Kokonaisuutena Cherbourgin Sateenvarjot on erinomainen elokuva, joka musikaalina on ainoa täysin pätevä haastaja Moulin Rougelle, Laulaville Sadepisaroille ja West Side Storylle. Siinä mielessä erikoinen musikaali, että yhtään ”laulua” ei jää mieleen, mutta tämä elokuva keskittyykin kokonaisuuteen. Kyllä ne Ranskassa osaa.
nimimerkki: Sano mitä sanot
