Jokaisella tarinalla on alkunsa. No niinhän se menee…Aluksi täytyy todeta, että Star Wars on kokonaan oma juttunsa. Sitä on vaikea käsitellä verraten muihin elokuviin ja sarjan jokaista elokuvaa täytyy vertailla keskenään. Pimeä uhka tuntuu ihan loogiselta alulta koko Star Wars -sarjaan. Tarina kertoo Anakin Skywalkerin löytämisestä ja alkutaipaleesta. Myöhemminhän hemmo myy itsensä perkeleelle, liittyy pimeän puolen hornakomppaniaan ja hänet tullaan tuntemaan Darth Vaderina. Meininki ja rakenne on aikalailla samanlainen kuin sarjan muissa pläjäyksissä. Alussa on galaktinen konflikti jonka myötä katsoja upotetaan kauan sitten tapahtuneisiin tarinoihin…
Elokuvassa tapahtuu paljon. Ekat katselukerrat täytyy hieman skarpata. Varsinkin Star Wars -sarjan uudelleen restauroidun version henki säilyy. Tapahtumaa ja sähellystä on paikoin niin paljon että seuraavillekin (tai niille kymmenille) katsomiskerroille jää niitä Ahaa!-elämyksiä. Elokuva toimii hyvin yksittäisenä elokuvana uudelle sukupolvelle, jotka lapsenmieliset isukit taluttavat kädestä leffateatterin lippuluukulle. Mutta taitavasti mukaan on ripoteltu tuttuja elementtejä ja viitteitä tulevasta. Jokaiselle siis jotain, niinku Lucasin George on ajatellut.
Star Warsin kiehtovuus johtuu sen moniulotteisuudessa. Sagaa voi seurata pelkkänä viihteenä että siitä voi etsiä ihmiskunnan kehitystä jollain galaksissa historian syvemmissä syövereissä. Hyvät, pahat ja korkeammat voimat -elementit kaikkeen suureen ja elämääkin suurempaan siis ovat olemassa.
Lasermiekat viuhuvat ja pahiksen roolissa Gene Simmonsin ja itse pirun (tuo aito vihtahousu) risteytys Darth Maul on sopivan pelottava hemmo. Tottakai myös loistava ajopeli -kilpailu säväyttää. Kilpailu on siis eräänlainen sekoitus gladiaattorimeinkiä ja Formulaa. Schumit ja Salot joutavat eläkkeelle kun nuori lupaava kuski Anakin näyttää ajelutaitojaan.
Uusi elokuvantekotekniikka on kuitenkin vaikuttanut Lucasin touhuihin. Välillä tuntuu, että örkit ja mönjänaamat varastavatkin koko shown. Liika on liikaa. Mielenkiintoisia ihmishahmojakin olisi nimittäin tarjolla. Mieleen tuleekin miltähän elokuva näyttää 20 vuoden päästä ja miten George silloin restauroi koko sarjaa.
Kuten tuli jo todettua leffaa arvosteltaessa ei normaalisäännöt ja kriteerit välttämättä päde. Vertailu muihin on välttämätöntä. Episodi V: Imperiumin vastaisku on paras, jonka jälkeen IV ja VI seuraavat omassa järjestyksessään. Tämä Episodi I jää näin ensikatsomalta hieman Jedin paluun alle. Ehkä kun tarina on kokonaan valmis, elokuvaa löytää uuden paikkansa.
