Vietnamin sota on ollut monien elokuvatekijöiden kultakaivos. Monenlaista teosta – niin sota kuin sotilaskuvaakin – on saatu luotua erilaisin menestyksin. Vietnamin sotaa käsittelevistä elokuvista ainakin Stanley Kubrickin Full Metal Jacket (1987) ja Oliver Stonen Platoon (1986) ovat tunnetuimmat. Saksalainen menestysohjaaja Werner Herzog – joka on tunnetusti hyvin arvostettu ohjaaja elokuvillaan Aguirre (1972), Nosferatu (1979) ja Fitzcarraldo (1982) – päätti tehdä massasta eroavan henkilökuvan. Kohteeksi valittiin saksalaisamerikkalainen hävittäjälentäjä Dieter Dengler (1938–2001), jonka uskomaton selviytymistarina on varmasti monella historiantuntijalla tiedossa. Vietnamin sodan aikaan, Dengler sai ensimmäisen virallisen lentokomennuksen. Hänen täytyisi tehdä muutaman muun lentäjän kanssa pommitusylilento Laosiin. Yllättäen hänen koneensa ammuttiin alas syvälle Laosin läpitunkemattomaan viidakkoon. Karkumatka jäi lyhyeksi ja pian pahamaineisen Vietkongin sotilaat saivat Denglerin kiinni. Tuskallisten kidutusten jälkeen Dengler vietiin pienelle vankileirille Laosiin. Siellä hän tapaa viisi muuta vankia, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet myös vangituiksi. Pitkällisen vankina olon jälkeen viisikko yrittää uhkarohkeaa pakoyritystä. Jos aseistautuneet vartijat eivät ole ongelma, niin vaikeasti kuljettava, äärimmäisen laaja ja trooppinen viidakko voi muodostua hyvinkin ylittämättömäksi ongelmaksi.
Dieter Denglerin rooli oli pitkään avoinna. Herzog halusi vahvan luonnenäyttelijän, joka pystyisi mukautumaan rooliinsa painoaan laskien ja saksalaisamerikkalaista aksenttia mukaillen. Vihdoin rooliin löytyi sopiva mies. Jo Amerikan Psykossa (1999) kuohuttanut ja uudenajan Batmanina (Batman Begins 2005) tutuksi tullut Christian Bale on osoittanut jo äärimmäisen muuntautumis- ja roolinmukautumiskykynsä laihduttamalla itsensä langanlaihaksi luurangoksi elokuvaan The Machinist (2004). Bale innostui roolistaan välittömästi ja laihdutti muutaman kilon vyötäröltään pois, jotta näyttäisi enemmän kärsineeltä vangilta. Samoin teki myös toista pääosaa näytellyt Steve Zahn, joka esittää Denglerille hyvin läheiseksi muodostuvaa vankia, Duanea.
Upeana maisemakuvaajana tunnettu Herzog kuvasi elokuvansa trooppisissa olosuhteissa Thaimaassa. Eksoottinen miljöö tuo elokuvaan painavan realistisuuden tunteen ja todistaa katsojalle kuinka hankalaa viidakossa kulkeminen oikeastaan on. Se antaa myös lisäpontevuutta Denglerin uhkarohkealle pakoyritykselle, sillä katsoja pystyy kuvittelemaan itse itsensä Denglerin kuluneisiin avojalkoihin, jotka yrittävät selviytyä epätoivoisesti loppumattomasta viidakosta, kiitos upean kuvausmiljöön. Rescue Dawn on elokuvana varsin erinomainen. Se ei ole tyypillinen sankarikuva, jossa amerikkalaisten patrioottisuus kuvataan fanfaarisointujen säestämän ylistävänä, vaan Balen esittämä Dengler on kuin kuka tahansa hengestään epätoivoisesti taisteleva mies. Sammumaton elämänjano ja sitkeä taistelutahto korostuvat Denglerin hahmosta niin vahvasti, että katsoja tuntee olonsa täysin antautuneeksi; vahvaa sympatian tunnetta on mahdotonta kieltää. Vaikeuksien kautta voittoon – tyylinen kertomus ei liioittele tai paisuttele asioita. Se ei myöskään ole luontodokumenttimainen ”kuinka selviät viidakosta” – kuvaus, vaan realistisen haikeasävyinen kertomus miehestä, joka ei halunnut päästä elämäänsä virran vietäväksi. Miljöö komeilee kiitettävästi taustalla katsojan pitäessä peukkuja pystyssä lannistumattoman sankarinsa vuoksi. Loppujen lopuksi elokuva esittää asiansa niin vahvasävyisesti, että jopa empatian tunne astuu suuressa osin kuvaan. ”Mitä jos minä joutuisin hänen asemaansa?” tai ”Mitä jos elämän ylellisyyden ja mukavuudet eivät olisikaan niin itsestään selviä asioita?” – ajatukset pyörivät vahvasti katsojan päässä. Kertomus raapaisee katsojaa niin syvältä, että kylläpä alkaa olo, mukavien Ikea-sohvien ja Samsung-teräväpiirtotelkkareiden keskellä, tuntumaan varsin ylelliseltä. Kaikesta – jopa pienestäkin luksuksesta – kannattaa olla tosissaan ylpeä, sillä keskellä läpitunkematonta viidakkoa, kuukausia kestäneen syömättömyyden keskellä, jopa elävä käärme alkaa tuntua Gourmet-aterialta.
Näyttelytyö on elokuvassa hyvin vahvaa. Christian Bale tekee yhden parhaimmista roolisuorituksistaan Dieter Denglerina. Hänen kasvoiltaan paistaa elämänilo ja luovuttamattomuus. Bale onnistuu mukautumaan roolinsa näyttäen katsojalle hyvin persoonallisen kuvan hahmostaan. Myös Steve Zahn onnistuu roolissaan kiitettävästi. Zahnin esittämä Duane ystävystyy Denglerin kanssa varsin lämpimästi ja yhdessä taistellen, he yrittävät selvitä hengissä koettelemuksesta kuin koettelemuksesta. Duanelle luovuttaminen voisi olla helppo tapa päästää irti, mutta Denglerin kannustuksen ansiosta luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Kuinka pitkälle pystyy taistelemaan, kun jatkuvasti etääntyvä elämä alkaa hitaasti, mutta varmasti irrota otteesta? Rescue Dawn on yksi 2000-luvun koskettavimmista ja vahvimmista elokuvista. Se opettaa, pistää miettimään ja saa arvostamaan elämää. Se on täynnä pistävän latautunutta jännitystä, vahvoja ja antaumuksellisia roolisuorituksia, katkeraa epäonnistumisen kalkkia, upeita viidakkomaisemia ja opettavaista dialogia. Virheetön kokonaisuus toimii hyvänä oppaana elämän poluilla, joissa mikään asia ei ole itsestään selvä.
