Legendaarisen ZAZ-kolmikon David Zucker on pysynyt lähimpänä kolmikon suosimalle tyylilajille uskollisena. Kyseinen genre on tietenkin kreisikomedia, jossa on mukana pientä parodianpoikaista. Zucker kirjoitti yhdessä Robert LoCashin ja Pat Proftin kanssa Mies ja alaston ase -trilogian hauskan päätösosan. Kolmikko kirjoitti yhdessä koulumaailmaan sijoittuvien elokuvien parodian Toivottomat sielut, joka sisältää sekin muutaman hauskan vitsin. Hyvät vitsit tarvitsevat kuitenkin hyvän kertojan ja nyt kertoja, ohjaaja Hart Bochner, on sen verran surkea, että vitseistä on kadonnut kokonaan hauskuus.
Toivottomat sielut on ottanut vaikutteita mm. elokuvista Levottomat sielut sekä Nunnia ja konnia 2. Tällaiseksi elokuvaksi jopa kunnollista juonta on yritetty kehitellä, mikä jää kuitenkin vain säälittäväksi yritelmäksi. Ikuinen luuseri Richard Clark lähtee opettajaksi pahamaineiselle seudulle. Alkuun oppilaat ottavat tämän innokkaan opettajan vastaan epäilevästi, mutta lopulta opettaja saa puhallettua puhtia näihin ongelmatapauksiin. Myös kaunis kouluavustaja (Tia Carrere) löytyy rinnalle tukemaan.
Hyvä parodia tekee kohteensa naurunalaisiksi, ei vain toistele kohteestaan otettuja kohtauksia pissakakkaalapäähuumorilla toistettuna. Siispä Toivottamat sielut on parodiana kelvoton ja komedianakin varsin surkea.
Leffasta ei löydy yhtään hauskaa hahmoa ja näyttelijät ovat joko erittäin ärsyttäviä tai muuten vain osaamattomia. Pläjäys tuntuu aika hutaistulta ja välillä jopa väkisin väännetyltä. Loppupuolella elokuvan typeryyteen on jo tottunut, niin joillekin vitseille jaksaa jopa hymähtää. Siitä puolikas piste lisää. Mutta kun otetaan huomioon, että leffassa vitsin tapaisia on nähdään joka toinen sekunti ja pari niistä on onnistunutta, niin eipä leffalle voi pahemmin hattua nostaa.
Huono elokuva. Ei leffa nyt niin täysin huono ole, että se alhaisimman arvosanan saisi, mutta aika lähellä ollaan. Nuorempana nauroin muistaakseni mahani kipeäksi, nyt kyseessä on vain nolostuttavan huono tekele.
