IRA, nyrkkeily, miehen vankilan jälkeinen elämä ja nainen. Siinä lähtökohdat tälle elokuvalle. Danny Flynn (Daniel Day-Lewis) on juuri vapautunut vankilasta. Maggie (Emily Watson) on odottanut Dannyä, mutta heidän rakkaudelle tulee kumminkin hieman mutkia. Danny perustaa nyrkkeilysalin ja jatkaa nyrkkeilijän uraansa. Samalla IRA on vahvasti kuvioissa mukana.
Kehutun irlantilaisohjaajan Jim Sheridanin tuotantoon on vähitellen ollut kiinnostusta. Ensin näin In American ja nyt tämän. Molemmissa yhteisenä tekijänä on Irlanti. In America kuvasi ylisentamentaalisesti, mutta kiinnostavasti irlantilaisen perheen oloja New Yorkissa. The Boxer on puolestansa irlantilainen rakkaustarina. Jostain syystä tällainen meininki ei purrut minua kovin kovaa.
Kolmella eurolla jostain alekorista löydettynä tämä oli oikea pakko-ostos. Hintaisekseen tämä onkin ihan tasokasta tavaraa, mutta IRA:n toilailut eivät jaksa ainakaan vielä paljon kiinnostaa. Nyrkkeilyteema sekä Dannyn ja Maggien välinen rakkaustarina puolestansa tekevät hommasta hieman kiinnostavamman. Ilmapiiri on liian sininen minun makuuni.
Daniel Day-Lewis onneksi pelastaa Emily Watsonin kanssa elokuvaa minkä kerkeävät. Muutkin näyttelijät onnistuvat tehtävissään erinomaisesti. Näyttelijät ovatkin elokuvan kantava voima, jonka ansiosta tämän kestää katsoa loppuminuuteille saakka. Hahmot ovat yllättävän realistisia ja elokuvasta puuttuu kokonaan In American imelyys, joka korottaa myös pisteiden määrää.
Okei. Olin vähän väärä ihminen katsomaan tätä leffaa. Joudun antamaan kolme tykinlaukausta, koska tämä ei minuun tehnyt hirveän suurta vaikutusta. Monelle muulle on kumminkin luvassa laatudraama. Sheridanin arvostus ei noussut ollenkaan tämän elokuvan myötä. Hän on edelleen pelkkä ok ohjaaja. Daniel Day-Lewis puolestansa vakuutti minut näyttelemisellään. Keskitasoa. Tarvitsee aivoilta vähän toimintaa.
