Pörröiset oravat laulavat suloisilla (taikka sitten päänsärkyä aiheuttavilla) heliumäänillään, joka yleisön mielestä saattaa vaikuttaa kovinkin somalta. Aina ei ole kyse pelkästä laulamisesta, vaan se koko porukan A-kirjain, Alvin, johdattaa koko kansan päättömään seikkailuun, jonka viihdyttävät arvot tosin ovat siellä pohjamudan tienoilla. Niin se on tälläkin kertaa.
Alvin ja Pikkuoravat 3 on lähinnä lapsille suunnattu viihdepätkä, jonka juonikaavio toistaa tavalla tai toisella itseään: tällä kertaa oravakuusikko – kyllä, vain aiemmassa osassa pelkältä rahastukselta tuntuneet tyttöoravatkin ovat mukana – päättävät suunnata nokkansa kohti risteilyalusta, kunnes tapahtuu ikävä haaksirikkoutuminen. Saarelle raahautuessaan oravat ovat mitä ilmeisimmin taas uudessa seikkailussa, joka ei sinänsä tarjoa mitään uutta. Tämä leffa taisi olla pikkuoravien todellinen haaksirikkoutuminen.
Elokuvassa ei ole uusia asetelmia, sillä tuntuu, että tahaton haaksirikkoutuminenkin on nähty ennenkin. Laulavat oravat on nähty ennenkin. Ja jollain karulla tavalla tuntuu, että lähes koko elokuva on nähty ennenkin. Se juontaa mitä ilmeisimmin juurensa siihen, että seikkailut seuraavat toistaan lähes samalla tavalla kaikissa Alvin ja Pikkuoravat –elokuvissa. Esittelyssä luvattu groovikin ilmeni jokseenkin pitkästyttävänä.
Yritystä kuitenkin riitti, mikä takaa lähinnä perheen pienimmille mukiinmenevän viihdeseikkailun trooppisia elementtejä omaavalla saarella, jossa pikkuoravat koheltavat. Muille katsojille sen sijaan elokuva saattaa tuntua jälki-istunnolta nostalgisilta yläasteen ajoilta. Se kuitenkin riippuu täysin siitä, millä asenteella elokuvaa katsoo. Saattavathan jotkut napata tästä ihan suhteellisen viihdyttävänkin kokemuksen, mikäli osaa suhtautua svengaaviin maaoraviin sellaisella asenteella.
Kyllähän se kolmaskin elokuva oravaleffoista vielä menee, vaikka se nyt auttamattomalta haaksirikkoutumiselta lähinnä päällepäin tuntui, ja tuskin pinnan alla useimpien mielestä piilee mitään sen parempaakaan. Lapsille Alvin ja Pikkuoravat 3 saattaa olla ihan miellyttävä varsinkin teatterikokemuksena, mutta mitään sen kummempia respektejä se ei ansaitse. Mutta jos elokuvan kehitelleet heebot suunnittelevat vielä Alvin ja Pikkuoravat 4:n kehittelemistä, saavat pitää se ihan omassa pääkopassaan. Neljättä elokuvaa sarja ei enää meikäläisen mielestä tarvitse.
