Äärettömän antisosiaalinen sääukko Phil Connors viettää Punxsutawneyn junttilakaupungissa tylsän murmelinpäivän – ja herää siihen uudelleen aina kello 6:00. Aluksi seurauksitta eläminen tuntuu hauskalta, mutta koko ikuisuus? Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan upea, ja käsikirjoitus ottaa siitä kaiken irti. Katsoja huomaa jossain vaiheessa ajattelevansa ”noin minäkin tekisin jos tuohon jamaan joutuisin”. Ajan seisahtumista ei selitellä kummemmin, mikä ei välttämättä ole kyllä tarpeellistakaan.
Bill Murray sopii narsistiseksi ja välinpitämättömäksi Philiksi loistavasti: hahmosta pitää, vaikka se ärsyttää suunnattomasti. Andie McDowellin esittämä Rita jää hahmona jokseenkin ohueksi, mutta vetää roolin silti melko hyvin loppuun asti. Toimivia sivuhahmoja on kiitettävästi eikä Punxsutawneysta voi olla pitämättä.
Kun 90-luvun komedioita jälkeenpäin katsoo, pääsee tämä kolmenkin parhaan joukkoon. Päivässä murmelina yhdistyvät hyvä idea, hulvattoman hauska käsis, hahmojen aitous ja tärkeä opetus – niistähän juuri on hyvät komediat tehty.
Nimisuomennos on kylläkin kökkö.
