Jos Eastwoodin vanhuuden karisma puree ja vahvat roolit kiinnostavat niin tätä ei kannata ohittaa.

30.6.2005 11:14

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Million Dollar Baby
Valmistusvuosi:2004
Pituus:134 min

Eastwoodin kykyjä ohjaajana, näyttelijänä ja tarinan kertojana ei todellakaan voi vähätellä. Komeahan hemmon ura on kokonaisuutenakin ollut mutta viime vuosien teokset ovat painineet kiistämättä jo raskaansarjan luokassa. Tässä on jälleen kerran osoitus kuinka mies paranee vanhetessaan kuin viini. Kehyksiltään Million Dollar Baby on juuri se amerikkalaisten (Ok, tunnustetaan nyt, -ja meidän kaikkien) rakastama menestystarina jossa mahdollisuus vain odottaa poimijaansa. Mutta varsinaisen sisällön antaa teos jota kehys ympäröi.

Million Dollar Baby on elokuva joka olis helppo ohittaa taas yhtenä Oscar-jyränä joka nojaa jälleen kerran niihin elementteihin jotka ovat tuttuja jo ziljoonan tarinan takaa. Perinteisen urheilijan menestystarinan taustalle kuitenkin kertyy huomattavasti enemmän. ”Oikeastaan elokuva on jotain aivan muuta kuin nyrkkeilyä” on itse Eastwoodkin vihjaissut. Ja näinhän se todellakin on. Parhaimmillaan Elokuvaa voisi pitää jopa Eastwoodin oman uran metaforana. Tuohon seikkaan liittyy myös monia kannanottoja joita ei voi ohittaa pelkästään olankohautuksella. Ollaan siis elämän peruskysymysten äärellä.

Elokuva on näyttelijöiden juhlaa. Eastwood, Freeman ja Swank muodostavat lähes pyhän kolminaisuuden joiden kemia on ihailtavaa katsottavaa. Mielestäni juuri päämaestro itse vetää elämänsä roolin, vaikka akatemian tunnustus tulikin parhaan ohjauksen ja elokuvan muodossa. Freeman ja Swank vetivät rooleistaan pystit kotiin takanreunalle pällistelemään. Jos Eastwoodin vanhuuden karisma puree ja vahvat roolit kiinnostavat niin tätä ei kannata ohittaa. Pienen miinuksen elokuvaan tuo selvään keventäjän rooliin hommattu salin pelleksi väsätty ”Vaara” (Jay Baruchel).

Pläjäys on mainio esimerkki siitä kuinka pieni voi olla suurta. Pieni toivonkipinän leimahdus amerikkalaisenkin draaman kohdalla voi jälleen esiintyä. On erittäin piristävää että tällainen elokuva vie tärkeimmät pystit palkintogaaloissa. Näin on myös mahdollista että suuri yleisö löytää myös toisenlaisia elokuvia viime vuosien puuduttavien megaspektaakkelien sijaan.

Arvosteltu: 30.06.2005

Lisää luettavaa