Vicky Christina Barcelona on neurootikkojen kruunatun kuninkaan Woody Allenin vuonna 2008 ohjaama rakkaus- ja komediaelokuva. Pääosia näyttelee huikea kaarti Penelope Cruzista, Scarlett Johanssonin kautta Javier Bardemiin. Ja Barcelonan kaupunkiin. Woody knows the beauty.
Homma menee lyhykäisyydessään niin, että amerikkalaiset tytöntylleröt Vicky ja Cristina saapuvat ällön materialistisesta Ameriikasta Vanhalle mantereelle, Gaudin satumaiseksi veistelemään Barcaan. Rebecca Hallin hitusen takakireä Vicky on varman päälle pelaaja, joka nauttii rakkautensa siistissä ja ennustettavassa paketissa ja onkin seilaamassa avio-onnen satamaan heti Espanjan ekskursion jälkeen. Jumalaisen Scarlett Johanssonin esittämä Cristina taas on klassinen, kaikennielevän rakkauden perässä ryntäilevä yolo-fiilistelijä. Yhdessä nämä erilaisen maailmankatsomuksen omaavat nuoret kaunottaret kohtaavat Katalonian auringon, Javier Bardemin esittämän taitelijarenttu Juan Antonion ja kysymykset siitä, mikä elämässä ja rakkaudessa on keskeisintä.
Onhan se nyt hyvä. Tälläisellä reseptillä on vaikea tehdä huonoa elokuvaa.
Vicky Cristina Barcelonan tekee hyväksi elokuvaksi se, että onnistuu kuvaamaan jotain samaistuttavaa rakkaudesta samalla rakastuneita syvästi ihaillen ja heille hyväntahtoisesti nauraen. Ihailtavalla tavalla Allen osoittaa elokuvassaan sen, kuinka voimakas eteenpäinajava voima rakkaus kaikesta huolimatta on. Sen humalluttavalta essenssiltä eivät voi välttyä niin nuoret fiilistelijät kuin elämäänsä jo asettuneet veteraanitkaan.
Vicky Cristina Barcelona on aistillinen elokuva. Se tarjoilee yltäkyllin kauniita ja lempeitä kuvia kauniista päänäyttelijöistään ja Barcelonan ikuisessa auringonpaisteessa kylpevistä kaduista ja kahviloista. Elokuva saa janoamaan siemausta hyvää katalonialaista punaviiniä ja yöllisiä vaelluksia akustisen kitaramusiikin säestämänä. Omaan luokkaansa elokuvallisuudessa nousee erityisesti Penelope Cruzin esittämä hullu taiteilijatar Maria Elena. Kun Cruz nojaa graffittien peittämään muuriin tupakka huolimattomasti täydellisten huuliensa välissä on meikäläinen valmis varaamaan seuraavat Ryanairin lennot kohti Katalonian aurinkoa.
Täydellisyyttä tämä elokuva ei hio. Mikä tietysti sopii rakkautta mietiskelevälle teokselle enemmän kuin hyvin.
