Hengeltään tämä matka on hiukan samantyyppinen kuin tieteispätkä Andromeda hyökkää. Yhtä vakavia ollaan, eikä tieteen kanssa haluta pelleillä siinä määrin kuin esimerkiksi Tähtien sodassa. Vaikka tarinassa liikutaan mielikuvituksen rajamailla, se uhkuu ”realismia”. Tehosteistaan palkittu Ihmeellinen matka ei suuntaa katsettaan kuitenkaan siihen tavanomaiseen avaruuteen, josta tieteiselokuvat yleensä puhuvat, vaan ihmisen sisälle.
Lähtötilanne on tämä: poliittinen tilanne maailmassa on kiristynyt. Eräs tiedemies on päättänyt luovuttaa tietojaan vastapuolelle ja hänet yritetään tietenkin likvidoida. Yritys epäonnistuu, mutta tiedemies loukkaantuu vakavasti. Miehellä on aivoissaan hyytymä. Se on poistettava, mikä onnistuu vain yhä kehitysvaiheessa olevalla tekniikalla. Ja mikä se sitten onkaan? Joukko asiantuntijoita ja sukellusvene kutistetaan niin pieneksi, että heidät voidaan ruiskuttaa potilaan verenkiertoon. Ruumis on fantastinen paikka seikkailulle, jota rajaavat vain käytössä oleva aika ja käytännön puolella taas lavastajien taidot.
Fantastinen matka näyttää ikäisekseen uskomattoman upealta. Ihmisen sisuskalut eivät varmasti milloinkaan ennen (ja harvemmin jälkeenkään) ole näyttäneet yhtä viehättäviltä. Elokuvan visuaalinen maailma on jopa syödä hiukan liikaa pois kaikkein oleellisimmilta asioilta. Esimerkiksi sukellusveneen miehistön väliset suhteet jäävät hiukan honteloiksi. Hahmot ovat turhan tasapäisiä, vaikka tarinan sankaria esittää Ben-Hurissakin kohtalaisen vakuuttavasti ilmehtinyt Stephen Boyd. Kipinä hänen hahmonsa ja Raquel Welchin esittämän tiedenaisen välillä jää kunnolla hyödyntämättä. Välttämättä elokuva ei sellaista tietenkään olisi vaatinut, mutta miksi sitten edes vihjata keskinäisestä kiinnostuksesta, jos sitä ei viedä pidemmälle?
Sen verran hieno tämä 1960-lukulainen tieteisleffa on, että sitä rutkasti komediallisempi Pieni suuri seikkailukin (ohj. Joe Dante, 1987) kalpenee sen rinnalla. Vaikka tunnelma on jälkimmäistä ehkä viileämpi, ideasta tuntuu otetun paljon enemmän irti – ja paljon mielekkäämmällä tavalla. Kerronta on rauhallista kuin Kubrickin avaruusseikkailussa konsaan, mutta jännitys pysyy yllä.
