Peter Quillin menneisyys ei ole mukava. Hänen ollessa lapsi hänen äitinsä kuoli ja hän joutui avaruusrosvojen matkaan. Aikuisena Peter saa haltuunsa pallon, jota havittelee moni muukin. Hän joutuu suureen seikkailuun ja tapaa uusia ystäviä…
Marvel Cinematic Universe on erittäin hyvä elokuvasarja, joka on elokuva elokuvaltaan onnistunut tekemään hyviä sarjakuvafilmatisointeja, joista harvat ovat olleet heikkoja. Vuonna 2014 ilmestynyt Guardians of the Galaxy on tuttua Marvelia, joka on kuitenkin samalla jotain uutta. Siinä supersankarit eivät seikkailekkaan maan päällä, vaan tällä kertaa ollaankin avaruudessa. Koko elokuvaa voisi kuvailla Marvelin versiona Star Warsista. Mitäs minä olen tästä elokuvasta mieltä? Otetaan selvää!
Soundtrack on hyvä, joka ei parantamista tarvitse. Erikoistehosteet ovat laadukkaat ja maailma näyttää hienolta. Juoni on vähän liian ennalta-arvattava ja sieltä löytyy aina välillä niitä hauskoja kohtia. Elokuvan suurin ongelma on kulunut idea, joka on nähty moneen kertaan. On suuri pahis, joka hallitsee galaksia ja sekalainen ryhmä nousee vastarintaan. Eikös tämä kuulosta tutulta?
GotG:ssä on monia hauskoja ja erilaisia hahmoja, joista Groot ja Pesukarhu Rocket olivat ylivoimaisesti parhaimmat. Vin Dieselin ääni oli täydellinen Grootille, vaikka hänellä ei kovin monia vuorosanoja ollut. Rocket oli muuten vain idioottimaisen hauska kaveri ja Bradley Cooperin äänirooli ei ollut missään nimessä huono. Peter Quillin roolissa nähdään Chris Pratt, joka suoriutui ihan mukiinmenevästi. Zoe Saldanan suoritus Gamorana oli samaa tasoa kuin Prattin eli ihan tarpeeksi hyvä. Kostonhimoista Draxia näyttelevä Dave Bautista tekee myös hyvää työtä, vaikka mitään ylistystä suoritus ei ansaitse. Lee Pace tulkitsee hienosti elokuvan pahista. Muut näyttelijät eivät oikein jääneet mitenkään mieleen, mutta eiköhän tuossa ollut ne tärkeimmät.
MCU:n kymmenes elokuva Guardians of the Galaxy on viihdyttävä, vähän ennalta-arvattava ja erilainen Marvel-elokuva, joka on silkkaa herkkua Marvel-elokuvien ystäville.
