Vuonna 2010 elokuvamarkkinoille rantautunut romanttinen draama Last Night on iranilaissyntyisen Massy Tadjedinin debyyttiohjaus ja samaisen leidin kynästä irtosi myös leffan käsikirjoitus. Tekeleen tapahtumat sijoittuvat tämänpäivän New Yorkiin, jossa kolme vuotta naimisissa ollut aviopari Joanna (Knightley) ja Michael (Worthington) riitaantuvat mustasukkaisuussyytöksistä ja joutuvat tasapainoilemaan kumpikin tahollaan liittonsa moraalikysymysten partaalla. Michael lähtee liikematkalle Philadelphiaan viehättävän työkumppaninsa Lauran (Mendes) kanssa ja sillä välin Joanna törmää kadulla kauan kaivattuun nuoruuden ihastukseensa Alexiin (Canet).
Draamaelokuvana Last Night hukkuu keskinkertaisuudessaan ja tavanomaisuudessaan auttamattomasti syvälle genrensä massaan. Tadjedin on lähtenyt luomaan tarinaa mustasukkaisuuden, pettämisen ja avioliiton kriisikohtien taitteesta, jolloin olisi oletettavaa että tarjolla on vakavahenkinen ja syvälle luotaava draama. Tuloksena on kuitenkin harmittavan pintapuolisesti aihetta käsittelevä kuvaus, joka epäonnistuu totaalisesti katsojan vakuuttamisessa ja ajatuksien herättämisessä. Suurin syy tähän lienee henkilöhahmojen ohkaisuus, sillä hyvästä yrityksestä huolimatta Tadjedin ei saa päänelikosta inhimillistä ja välitettävää kvartettia, vaan kuvaruudun kuluttaja näkee heidät objektiivisessa valossa. Hahmoja ja heidän keskinäisiä välejä ei pohjata tarpeeksi, vaan kaikki tuntuu olevan arvailujen varassa. Vähän kuin menisit katsomaan jääkiekkomatsia viime sekunneilla: tiedät lopputuloksen, muttet miten siihen on päädytty. Varsinkin Michaelin ja Lauran väliset kohtaukset ovat tuskastuttavan etäisiä ja tunneköyhiä.
Elokuvan kaihoisa tunnelma on parhaimmillaan miellyttävää katseltavaa ja yleisilmeen kanssa Tadjedin on onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi. Myös tarinan etenemisnopeus ja realistisuus tuntuvat uskottavilta. Käsikirjoittajana Tadjedin saattaa pystyäkin luomaan uraa, mutta ohjaaminen kannattaa jättää osaavimpiin käsiin, sillä naisen ote tuntuu turhan varman päälle ottamiselta ja riskien kaihtamiselta.
Kotimaassaan Ranskassa huippukuuluisa näyttelijä Guillaume Canet tekee elokuvan parhaan roolisuorituksen ja välittää tunteensa katsojakunnalle uskottavasti. Harmi ettei hänen hahmoonsa päästä tämän syvemmin käsiksi, sillä juurikin tunnenäyttelijänä Canet pystyy ihmeisiin. Keira Knightley tekee pääroolissa positiivisen esityksen, ja kaunottaren luonnollisuus kameran edessä pääsee hyvin oikeuksiinsa. Kahdella edellä mainitulla on yhteisissä kohtauksissa mainio kemia ja yhdessä he tekevät leffan katsomisesta edes ajoittain nautinnollista. Sen sijaan Sam Worthington ja Eva Mendes sätkivät kuin vasta pyydystetyt taimenen poikaset kuivalla maalla ja kaksikon yhteiset kohtaukset tuntuvat piinallisen kiusallisilta katsoa. Heillä ei vain synkkaa yhtään yhteen, ja sivutarina haukkaa kokonaisuuden toimimiselta ison palan pois.
Paatuneimmat romantikot saanevat revittyä tästä pääosin epäonnistuneesta parisuhdedraamasta eniten irti, mutta tavalliselle katsojalle Last Night on vain heikohko tuotos muiden joukossa. Potentiaalia omaava alkuperäistarina ei saa tuulta tai tunnetta siipiensä alle ja kahteen seikkailuun lopulta jakautuva elokuva ei ole puoliskojensa puolesta tasapainossa. Kokonaisuutena kyseessä on parin tähtimerkin arvoinen raina, jonka kerran pystyy suuremmitta pakkoliikkeittä DVD-soittimeeseen asettamaan.
