1980-luku oli hienoa aikaa, ellei huomioon oteta vuosikymmenen vaate- ja hiusmuotia. Yksi vuosikymmenen hienoimmista elokuvista on kieltämättä tämä Eddie Murphyn tähdittämä Beverly Hills kyttä, jolle myöhemmin on tehty kaksi jatko-osaakin. Ne eivät yllä tämän kanssa samalle tasolle.
Axel Foley (Murphy) lähtee kotikaupungistaan Beverly Hillsiin selvittämään ystävänsä murhaa. Jäljet johtavat minne johtavat, mutta Axelilla on vastassaan pahisten lisäksi BH:n poliisivoimat, joissa toimintatavat ovat hieman erilaiset (lue: byrokraattisemmat) kuin kotona Detroitissa.
BHC on varmaankin yksi useimmiten katsomistani elokuvista, katsomakertoja on varmasti lähemmäs kymmenen. Tässäkin elokuvasarjassa taisi käydä niin, että näin jatko-osan ennen alkuperäistä. Elokuvan viehätys ei niinkään piile juonessa, vaan Murphyn huulenheitossa ja vauhdikkaassa tapahtumien etenemisessä. Murphyhän nousi tämän elokuvan myötä superjulkkikseksi, mutta mies on viimeaikaisten roskaelokuvien ansiosta tipahtanut takaisin meidän kuolevaisten tasolle.
Elokuva viihdyttää takuuvarmasti sellaisia, joihin esimerkiksi Chris Rockin ja Will Smithin huulenheitto uppoaa. Murphy on edellämainittujen oppi-isä (kuvainnollisesti). Enpä oikeastaan keksi kehen elokuva ei uppoaisi, niin hauska actionkomedia tämä on.