Bollywood siirtyy Hollywoodiin kätevästi, kun intialainen harrastelijatanssija Ramu (Mistry) lähtee tavoittelemaan Amerikkalaista unelmaa. Unelmanmetsästyksen pakolliset esteet seisovat tiellä heti alkumetreillä paskahommien ja pornoelokuvan kuvauksissa ilmeentyvien ongelmien myötä. Samaisista kuvauksista löytyy myös kaksoiselämää elävä Sharonna-neitonen (Graham) opastamaan tulokasta alalle.
The Guru aloittaa pommituksensa hienoston kalliita trendejä kohtaan, kun Ramu sattuman voimasta alkaa siirtää pornomallin ajatuksia elämäntapaoppaaksi. Raha virtaa seksuaalielämän erikoismiehelle ja epäaidot aatteet vaihtavat omistajaa, ja koska leffa noudattaa tuttuja polkuja, myös uudet kivikot ilmestyvät ylitettäviksi. Aiheen vaatimaa seksiteemaa pidetään yllä vain nimeksi, jottei ikärajoitus nousisi.
Intialaisella aksentilla porskuttava leffa yhdistelee (idän) musikaalia ja (läntistä) peruskomediaa, mutta vaikka yhdistelmä kuulostaa eksoottiselta, on tarina ihan perusheinää. Jo mainittu ohdakkeinen tie aitoon unelmaan tekee siitä entistä laskelmoidumman. Näyttelijöille ei oppimista kohti suuntaavassa tarinassa paljon tilaa jää, mutta pari kohtaa, joissa tunteiden ääripäitä väläytellään pääosakaksikon toimesta, riipaisevat yllättävän hyvin keskivertokomediaksi. Joka tapauksessa Graham pääsee lähettämään lempeä lanteiltaan ja Mistry vatkaamaan Macarenaa. Sivuosahahmojen kohdalla tanssitaan pahvisia tansseja.
Se Kuulu Opetus sanoo siis, että olemme kaikki oman elämämme Guruja, ja aitous on aina suotavaa. Leffan aitous ei ole sen oppien vaatimalla tasolla, mutta ei kyllä pohjallakaan. Palomiesrepäisy, kirkonmiehen pornotuntemus ja yleinen leppoisuus eivät yllä aivan Kolmanteen silm… kuulaan, mutta lähellä ollaan.
