Aivot saavat sen verran töitä, että massateinien ei kannata vaivautua, tulee vielä pää kipeäksi.

Donald ’Donnie’ Darko (Jake Gyllenhaal) on 18-vuotias amerikkalaisnuori. Päältäpäin Donnie vaikuttaa aivan tavalliselta nuorukaiselta, mutta kupolin alla kuplii jotain ”hieman” normaalista poikkeavaa. Donnie syö pillereitä ja käy kallonkutistajalla, mutta se ei ole vielä mitään, sillä Donniella on myös pikkuisen erilainen ystävä, nimeltään Frank. Frank on parimetrinen painajaismainen pupujussi, joka kertoo Donnielle, mitä tämän tulee tehdä. Eräänä iltana Frank kutsuu Donnien ulos ja sinä samana iltana lentokoneen turbiini putoaa Donnien huoneeseen, mutta Frankin ansiosta Donnie pelastuu varmalta kuolemalta. Tapahtuman jälkeen Donnie noudattaa Frankin neuvoja täsmällisesti, ja hänen elämästään tulee varsin unenomaista.

Juoni on Donnie Darkossa paljolti tavallisuudesta poikkeava ja aivot saavat sen verran töitä, että massateinien ei kannata vaivautua, tulee vielä pää kipeäksi ajattelemisesta. Vaikka Donnie Darko on kertomus lukiolaispojasta, se ei todellakaan ole mikään teinielokuva, ei todellakaan. Niille, jotka ovat perehtyneet esimerkiksi David Lynchin tuotantoon, Donnie Darko ei ole niin suuri haaste kuin niille, jotka eivät ole Lynchiä katselleet. Kyllä haastetta löytyy Lynchiä katsoneillekin useammaksikin katselukerraksi. Mutta ei Donnie Darko ole missään nimessä niin suuri mysteeri kuin esimerkiksi Lynchin Mulholland Drive.

Tätä ovat monet kriitikot jo pohtineet, mutta kyllä minunkin on pakko pari sanaa tästä kirjoittaa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Richard Kelly oli Donnie Darkon valmistuessa vasta 26-vuotias ja ottanut selvästi oppia mestariohjaaja David Lynchin elokuvista. Kysymys kuuluukin: Onko Kellystä jatkamaan Lynchin perintöä, jahka mestari poistuu keskuudestamme? Toivotaan parasta. Donnie Darkossa on selvästi Blue Velvet vaikutteita. Idyllinen lähiökaupunki, jossa alkaa tapahtua kummia ja sieltä löytyy muutama outo tyyppi ja lisää kummia tapahtumia.

Donnie Darko on uskomattoman hieno ja mystinen elokuva. Se yhdistelee loistavasti eri tyylilajeja draamasta mysteeriin, fantasiasta sci-fiin ja trilleriin. Myös mustaa huumoria on roppakaupalla mukana ja se on välillä jopa niin mustaa, ettei sitä meinaa edes huomata. Donnie Darko on nerokas ja kekseliäs elokuva, jossa nerouksia revitään melkeinpä mistä tahansa, aina TV:n huuhaamiehistä Smurffeihin. Donnie Darko on tummanpuhuva mysteeridraama. Se myös herättää paljon monenkirjavia tunteita. Donnie kerää katsojan kaikki sympatiat, kun taas vastaavasti Patrick Swayzen esittämä huuhaamies, Jim Cunningham, saa kaikki vihat niskaansa.

Donnie Darko kuvattiin todella halvalla, alle viidellä miljoonalla dollarilla, 28:ssa päivässä eli täsmälleen samassa ajassa kuin elokuvan aikajana. Kriitikoiden ylistyksestä huolimatta leffa pärjäsi teatterilevityksessä huonosti, mutta toisaalta huonon menestyksen takia siitä muodostuikin nopeasti kulltielokuva.

Näyttelijät ovat suhteellisen tunnettuja, ja heidän näyttelytaidoistaan voi olla montaa eri mieltä. Sisarukset Jake ja Maggie Gyllenhaal näyttelevät kohtalaisen hyvin yhteen. Jake Gyllenhaal on uskottava itsensä ja mielikuvituksensa kanssa kamppailevan Donniena.

Sananen vielä DVD -julkaisun tasosta. Tämä pohjoismainen julkaisu on laadultaan surkea. Ekstrana löytyy vain traileri, mutta siitä ei ole yhtä paljon riesaa kuin levyn teknisestä laadusta. Tummissa kohtauksissa (eli usein) kuvasta tulee mössöä, josta on vaikea saada selvää, mutta onneksi sentään osassa kirkkaista kohtauksista kuvanlaatu on selkeää. Plussaa tulee alkuperäisestä kuvasuhteesta. Ääniraitana on vain Dolby Surround, joka ei tuota minkään näköisiä yllätyksiä. Dialogi kuuluu melko selkeänä, mutta taustaäänet katoavat jonnekin, eikä subbarikaan saa pahemmin tekemistä. Toivotaan, että laadukkalta vaikuttava Director’s Cut -lätty rantautuu joskus tänne kylmään Pohjolaan suomeksi tekstitettynä. Sitä odotellessa pohjoismainen julkaisu on käypä, jos tekstitys ei ole pakollinen, laittakaa brittiversio tilaukseen.

Huonosta menestyksestään huolimatta Donnie Darko on loistava, lähes täydellinen elokuva, mutta omaa valitettavan surkean DVD -julkaisun. Donnie Darko kuuluu selkeästi kategoriaan ”Kovimmat esikoisohjaukset”. Ennen kaikkea Donnie Darko on nuoren Richard Kellyn todellinen taidonnäyte. Kirjoitushetkellä Donnie Darko löytyy IMDb: sijalta 96, ja varsin ansaitusti.

Suosittelen Donnie Darkoa kaikille, jotka pitävät David Lynchin elokuvista ja/tai niille, jotka etsivät jotain muuta kuin perushollyhuttua. Leffa pistää miettimään ja se tulee varmasti katsottua vielä moneen otteeseen.

Richard Kellyn seuraava raina kantaa nimeä Southland Tales, se on mukana Cannesin filmifestareilla. Odotukset leffaa kohtaan ovat luonnollisesti korkealla.

nimimerkki: The Wolf