”Hieman välityömäinen maku, mutta kannattaa kyllä katsastaa.”

24.10.2007 20:21

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:White Hunter Black Heart
Valmistusvuosi:1990
Pituus:108 min

Valkoinen metsästäjä, musta sydän pohjautuu ohjaajalegenda John Hustoniin ja hänen työskentelyynsä Afrikan kuningatar -elokuvan kanssa. Elokuvan on käsikirjoittanut Peter Viertel, joka on myös kirjoittanut romaanin työskentelystään Hustonin kanssa. Elokuvaan on tosin tehty melkoisia muutoksia. Käsittääkseni kirjasta on filmatisoitu vain osa. Myös nimiä on muutettu, joten elokuvassa voi olla myös muita muutoksia.

John Wilson (Eastwood) on ohjaaja, joka ei todellakaan ole tuottajaportaan suosiossa. Mies riitelee alituiseen ja on muutenkin erittäin omapäinen, eikä suostu kompromisseihin tuottajien kanssa. Nyt mies päättää tehdä elokuvan Afrikassa. Siellä sitten aletaan suunnittelemaan elokuvan tekemistä, mutta Wilson ei voi ruveta siihen ennen kuin on kaatanut suuren norsun.

1980- ja 1990-lukujen vaihde tuntuu olleen Clint Eastwoodille jonkinlainen murrosvaihe. Hänen tyylissään tapahtui ainakin joitakin muutoksia. Eastwoodin elokuvat alkoivat tuossa vaiheessa ottaa vakavamman sävyn ja jonkinlainen laadukkuuskin alkoi jo näkymään, vaikkei hänen aiemmatkaan elokuvat yleisesti mitään huonoja olekaan.

Valkoinen metsästäjä, musta sydän sijoittuu Eastwoodin elokuvissa sinne keskikastiin. Elokuva kyllä pitää otteessaan erinomaisesti koko pituutensa ajan. Tähän elokuvaan on saatu mukaan pientä huumoria, niin ettei homma ihan vakavaksi mene. Varsinkin Wilsonin puheita on todella hauska kuunnella. Clint Eastwood tekee roolissaan todella hyvää työtä. Muutenkin käsikirjoituspuolella ollaan draaman luomisessa onnistuttu todella hyvin. En tiedä tarkalleen, millainen John Huston oli, mutta jos Wilson on lähelläkään tuota legendaohjaajaa, niin melkoinen äijä on ollut.

Norsunjahtaamisoperaatiossa ei sitten olla oikein onnistuttu. Homma menee usein melko perinteiseksi safaritouhuiluksi. Muutenkaan ei tähän saada oikein samanlaista dramatiikkaa aikaiseksi, kuin elokuvan muissa kohdissa. Mutta ainakin maisemat ovat ihan kivoja. Myös elokuvan loppu on hieman paatoksellinen.

Loppujen lopuksi tämän voi kuitata aika pitkälti Eastwoodin välityöksi, mutta on tämäkin ihan katsastamisen arvoinen, jos miehen elokuvista pitää. Ei tämä nyt Eastwoodin parhaimpia elokuvia ole, muttei sentään huonoimpiakaan.

nimimerkki: Ville

Arvosteltu: 24.10.2007

Lisää luettavaa