Uhrilampaat (1991)
- Alkuperäinen nimi:
- The Silence of the Lambs
- Tuotantovuosi:
- 1991
- Ohjaajat:
- Jonathan Demme
- Käsikirjoittajat:
- Ted Tally, Thomas Harris
- Pääosissa:
- Anthony Heald, Anthony Hopkins, Jodie Foster, Scott Glenn, Ted Levine
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 113 min
- Genret:
- Trilleri, Rikos
- Elokuvasarja:
- Nuori Hannibal, Uhrilampaat, Punainen lohikäärme, Hannibal
Keskiarvo
Arvostelut (12): 
Pikatuomiot (598): 
Oma pikatuomio
Uhrilampaat (The Silence of the Lambs) ei ole pelkästään elokuva, vaan se taidemuotonsa mestariteos, sisältäen kaiken mistä katsoja voi vain unelmoida valitessaan leffaa Prisman alekorista sateisena arki-iltana. Vaikka katsoja näkee leffan henkilöt vain pintapuolisesti, päästää loistavasti kirjoitetut hahmot, ohjaajan nappisuoritus ja sanattomaksi jättävät pääroolisuoritukset katsojan yllättävän syvälle itse tarinaan.
Sarjamurhaaja Buffalo Bill (Ted Levine) riehuu vapaana. Erikoista hänessä on hänen tapansa nylkeä uhreilta iho pois ja hylätä heidät eri jokiin. Poliisi ei saa Billistä mitään otetta, mutta FBI-osaston pomo Crawford (Scott Glen) epäilee elinkautista istuvan ihmissyöjä tohtori Hannibal Lecterin (Anthony Hopkins) tietävän jotain. Ongelmana on vain se, ettei Lecter anna kenen tahansa haastatella itseään. Crawford lähettää opiskelija Starlingin (Jodie Foster) kokeilemaan onneaan Lecterin kanssa ja kaksikolla näyttää juttu luistavan...
The Silence of the Lambs perustuu Thomas Harrisin samannimiseen romaaniin, josta myöhemmin kuoriutui yksi kaikkien aikojen ikimuistoisimmista elokuvista. On niin vaikea sanoin kuvailla, miten lähelle ja kuinka syvälle katsoja pääsee tarinaan Fosterin ja Hopkinsin loistavien roolivetojen ja Demmen ohjauksen avulla. Jodie Foster vetää elämänsä roolisuorituksen FBI agenttikoulutusta läpikäyvänä opiskelijana, joka pääsee tutustumaan älykkään sarjamurhaajan kiehtovaan mieleen. Itse asiassa kaikkien sarjamurhaajajuttujen siivellä Uhrilampaat on tarina nuoresta naisesta, joka joutuu taistelemaan miesten maailmassa saavuttaakseen asemansa kunniallisena agenttina ja välttääkseen miespuolisilta kollegoilta tulevat vähättelyt. Demme onkin kuvannut upeasti tämän asetelman, mm. alussa kun Starling on menossa tapaamaan Crawfordia ja astelee hissiin, jossa on joukko häntä kaksi päätä pidempiä miehiä. Foster onnistuu välittämään syvimmätkin tuntemuksensa sohvan pohjalle saakka, aina pelon, ahdistuksen ja vihan tunteesta onnistumisen ja oivaltamisen hetkiin. Ihmislihan makuun päässyttä huippuälykästä psykopaattimurhaajaa näyttelevä Hopkins vetää myös elämänsä roolisuorituksen. Vakaa rauhallisuus ja psykoottisuus paistaa hänen ilmeistään, samalla kun Demme tallentaa kaiken tuon kameralle lähikuvauksin, jossa Hannibal katsoo suoraan kameraan ja synkkien sellikohtausten avulla. Kukaan ei voisi vetää Hannibalin roolia yhtä aidosti ja tunteikkaasti kuin Hopkins.
Agentti Starlingin ja tohtori Lecterin välille syntyy lähes käsin kosketeltava sideverkko, jota katsoja voi vain ihailla. Kaksikko kohtaa leffassa vain muutaman hassun kerran, mutta noista kohtauksista syntyy jotain niin suurta, että vielä satojenkin vuosien jälkeen ne tullaan muistamaan. Ted Levine onnistuu myös upeasti Buffalo Billin roolissa. Mies on täysin hullu, mutta tarkemmin katsasteltuna hyvin määrätietoinen ja pelottavalla tavalla kohtelias. Mielenvikaisuuden Levine onnistuu joka tapauksessa tuomaan esiin taiteellisella tavalla.
On hienoa nähdä, että elokuvia pystytään viemään läpi ilman yhtäkään tissinvilautusta tai seksikohtausta. Uhrilampaat onkin kaikesta raakuudestaan huolimatta erittäin tyylikäs ja loppuun asti herrasmiesasenteella vedetty leffa. Em. asiasta iso plussa.
Kaikkien tulisi tämä jossain vaiheessa elämää katsoa. Pala elokuvahistoriaa.
Pisteet:
Arvosteltu: 19.08.2008
Katsottu: Kotona
Jonathan Demmen ohjaama uhrilampaat oli ja on vieläkin aikansa legendaelokuva trillereiden saralla.Voittihan elokuva muikeat viisi oscaria parhaasta ohjauksesta, parhaasta elokuvasta,parhaasta miespääosasta,parhaasta naispääosasta ja parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta. Nykyajan näkökulmasta katsottuna uhrilampaat on vieläkin täyttä rautaa ollakseen jo 17 vuotta vanha pätkä.
Elokuva on juonellisesti melko tavallinen ajojahti, mutta Anthony Hopkinsin upea rooli Tri. Hannibalina tuo elokuvaan jotakin käsittämätöntä syvyyttä. Voisi sanoa, että elokuva ei olisi lähellekkään niin hyvä jos siitä olisi jätetty Hopkinsin tulkitsema kannibaaliälykkö pois.
Elokuvassa jahdataan siis ihmisiä nylkevää rikollista nimeltä "Buffalo Bill".FBIn johtaja määrää nuoren, vasta valmistuneen agentin Clarice Starlingin (Jodie Foster) haastattelemaan vaarallista psykopaattia, Hannibal Tri Lecteriä (Hopkins), jolla epäillään olevan tietoja Buffalo Billistä. Hannibal ei kuitenkaan suostu luovuttamaan tietojaan ilmaiseksi ja hänelläkin on omia suunnitelmia...
Kun nyt sitten päästään hehkuttamisen makuun, niin hehkutetaan kunnolla. Kuten jo edellä mainitsin, on Hopkinsin näyttelemä Hannibal kertakaikkisen upea. Hannibal ei ole hahmona pelkä tyhjäpää rikollinen, jolla ei ole mitään tuntemuksia, ehei! Hannibal on älykkö, voimakas persoona, joka on kuvattu elokuvassa miltei mestarillisesti. Hänellä on omat toiveensa, pelkonsa ja halunsa kuten normaalilla ihmisellä, mutta hannibal on silti erittäin vaarallinen psykopaatti, joka voi manipuloida varomatonta vaikka nielaisemaan oman kielensä (tämä oli muuten elokuvassa).
Eikä Jodie Fosterkaan ihan auttamattomasti jää Hopkinsin roolin varjoon, kyllä Fosterin rooli on ihan kiitettävä.
Elokuvassa voidaan huomata eräänlaisen suhteen kehittyvän Starlingin ja Hannibalin välille. Tämä voidaan huomata esimerkiksi kohtauksessa, jossa Hannibal koskee Srarlingin sormea kun tämä ottaa tutkimus-kansion vastaan Hannibalilta. Tuo yksinkertainen kosketus, joka on kuvattu tarkasti, kertoo paljon katsojalle tuosta kaltereiden takana seisovasta psykopaatista, heittäen kuitenkin pari kysymystä lisää kehiin: Oliko kosketuksella todella tarkoituksensa? Jos oli, niin olisiko Hannibalilla todella piilotettuja tunteita Starlingia kohtaan? Juuri Hannibal tekee elokuvasta mestarillisen , vaikka hän onkin eninmääkseen sivuhahmo.
Mielestäni tämä elokuva ilman Hannibalia olisi korkeintaan kolmen ja puolen tähden arvoinen, mutta Hannibal nostaa arvosanan neljään ja puoleen tähteen. Tätä leffaa voisi pitää pienenä tutkielmana psykopaatin ajatusmaailmasta
Pisteet:
Arvosteltu: 04.08.2008
Katsottu: Kotona
Palkintopöytiä tyhjentäneeksi klassikoksi Uhrilampaat (1991) on yllättävän tasainen leffa, niin yleisesti kuin itse genressään. Sadistista sarjamurhaajaa jahtaava nuori, kokematon agenttikokelas -asetelma ei ole lainkaan uutta, korkeintaan siltä osin, että kyseessä on nyt naispuolinen sankaritar (toisaalta juuri 80-luvun lopussa voimakkaat naissankarihahmot olivat muodissa). Eikä itse sarjamurhaajajahdissakaan ole sen nerokkaampaa koukkua. Tältä vaikuttaa nopsasti ja pinnallisin puolin tarkasteltuna.
Mutta ”Lampaiden hiljaisuudessa” piilee jotakin ei heti suoraan mieleen ponnahtavaa, hiljalleen korviin erottuvaa tarttuvuutta. Ensinnäkin on huomioitava leffan valtaisa vaikutus omaan genreensä. 90-lukuhan tulvi nimenomaan Uhrilampaiden ja parin muun kaltaisensa ansiosta synkkäotteista sarjamurhaajatrilleriä liikatarjontaan asti. Ja pitkälti liikatarjonnan takia pelinavaajana toiminut leffa voi saada synkeätäkin kritiikkiä turhaan niskaansa. Toisena, ja tärkeämpänä, seikkana on Hannibal Lecterin, paitsi klassikkoasema leffakulttuurissa, mutta myös Hopkinsin vähäeleinen tulkinta, joka tekee Hannibalista valkokankaan jopa rakastetuimman superpahiksen.
Hannibal sanoo siis ”maiskis” ja syö viattoman miehen lihaa, mutta toimiessaan hyvän avunantajana Buffalo Billin metsästyksessä ja moraalia täysin ymmärtävänä sanailijaälykkönä ylle leviää outo viattomuuden verkko – asia, jota on hankala sen kummemmin selittää. Vastaavasti elokuvan ylle kehittyy loppua kohden yllättävän tiheätunnelmainen huntu, olkoonkin että sarjamurhaajajahdin perusmeno ei sen enempää sielua kouri. Hannibalin tylyt sanaset ja Clarice Starlingin matka sitten sitäkin enemmän. Menoa katsoo siksi kuin penkkiin naulattuna.
Uhrilampaat on kummajainen monella tapaa, oudossa tasaisuudessaan ja vahvassa tulkinnassaan. Hopkins säväyttää, Foster myös. Suuri osa leffan kahmimista palkinnoista (mm. 2 BAFTA:a, 5 Oscaria) perustuu palkintoakatemioiden pakonomaiseen tarpeeseen nostaa tiettyinä aikoina tietyt ns. vähemmistögenret mukaan kisailuun. Uhrilampaat on se leffa, joka tarjoaa sateessa kylvetetylle tummalle trillerille oman palansa palkintogaalojen loisteesta. Ja Lecter hymyilee maiskutellessaan sitä palasta.
Pisteet:
Arvosteltu: 23.02.2008
Katsottu: Kotona
Dr. Hannibal Lecter. Brilliant. Cunning. Psychotic. In his mind lies the clue to a ruthless killer. - Clarice Starling, FBI. Brilliant. Vulnerable. Alone. She must trust him to stop the killer.
Hannibal ¨kannibaali¨ Lecterin tarina alkoi Thomas Harrisin kirjaan perustuvalla elokuvalla Manhunter. Hannibalin roolista tunnettu Anthony Hopkins tuli kuitenkin mukaan vasta vuonna 1991, Uhrilampaat nimisen elokuvan myötä. Toisin kuin aikaisempi Lecterin näyttelijä, Brian Cox, Hopkins on karismaattinen ja puoleensavetävä. Uhrilampaiden jälkeen hän näytteli Hannibal Lecteriä vielä kahdessa elokuvassa, Hannibalissa ja Red Dragonissa.
¨Believe me, you don't want Hannibal Lecter inside your head.¨
Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja sieppaa, tappaa ja nylkee naisia ympäri Yhdysvaltoja. FBI yrittää kuumeisesti selvittää tätä tapausta, ja lähettää agenttikokelas Clarice Starlingin kyselemään tietoja psykiatri Hannibal Lecteriltä, joka on vangittuna Baltimorelaiseen mielisairaalaan. Pienien vihjeiden avulla Clarice etenee lähemmäs ratkaisua, mutta löytääkö hän tappajan ennen kuin uusi uhri kuolee?
¨Hannibal Lecter: Why do you think he removes their skins, Agent Starling?
Hannibal Lecter: Enthrall me with your acumen.
Clarice Starling: It excites him. Most serial killers keep some sort of trophies from their victims.
Hannibal Lecter: I didn't.
Clarice Starling: No. No, you ate yours.¨
Uhrilampaat on erittäin väkivaltainen elokuva. Vaikka mitään splatteria ei voi odottaa, nyljetyt ruumiit, ulos valuvat suolet ja muut karmeudet estävät Uhrilampaita olemasta koko perheen elokuva, joten sitä ei kannata näyttää perheen pienimmille.
¨Good evening, Clarice.¨
MGM on tehnyt hyvää työtä Special Edition DVD:n kanssa, ja kuva onkin lähes roskaton. Muutoin kuva on kyllä terävä, eikä rakeisuuttakaan esiinny paljoa. Ääniraita on samaa tasoa. Hyvälaatuinen DD 5.1. -raita antaa mukavasti pontta upealle musiikille. Ekstrapuolellakin löytyy katsottavaa. Mielenkiintoinen "Inside the labyrinth¨ -dokumentti on ehdottomasti julkaisun pääekstra. Lisäksi tarjolla on vuoden 1991 mainosfeaturette. Muita ekstroja ovat mm. poistetut ja epäonnistuneet kohtaukset, kuvagalleria, trailereita ja puhelinviesti. Jostain syystä jenkkiversiosta löytyvä kommenttiraita jää tästä julkaisusta uupumaan.
nimimerkki: pasa
Pisteet:
Arvosteltu: 23.04.2006
Katsottu: DVD
Uhrilampaat perustuu Thomas Harrisin kirjaan "The Silence of the Lambs". Vaikka en olekaan kirjaa koskaan viitsinyt tai ehtinyt lukea, ei se estänyt nauttimasta tästä eräästä kaikkien aikojen elokuvista. Kyllä, Uhrilampaat oli kaikessa kaameudessaan ja järkyttävyydessään mieletön elokuva oman genrensä saralla. Ei paljonkaan pahaa sanottavaa.
Clarice Starling (Jodie Foster) on tuleva FBI-agentti, joka alkaa tutkimaan pomonsa pyynnöstä Buffalo Billin (Ted Levine) murhia. Hän käyttää välikätenä Tri. Hannibal Lecteriä (Anthony Hopkins), ja yrittää urkkia tietoja Buffalo Billistä. Elokuvassa on erittäin loistava musiikki, joka on Taru sormusten herrasta-trilogiasta tutun Howard Shoren käsialaa. Erittäin vakuuttavaa. Raakuus kuuluu osana elokuvaan, ja sen kautta mukaan tuleva tunnelma on käsinkosketeltava koko ajan. Kohtaukset ovat kaikessa puistattavuudessaan erittäin mielenkiintoisia ja hyvin tehtyjä, leffan ohjaaja Jonathan Demme on onnistunut loistavasti saamaan monet asiat natsaamaan yhteen.
Kuten moni muukin on kommentoinut elokuvasta, Sir Anthony Hopkins on käsittämättömän loistava roolissaan kannibaalina. Tämä on ehdottomasti Hopkinsin uran paras roolisuoritus. Katsoja kauhistuu erittäin hyvin kekseliään Lecterin ollessa kuvaruudussa. Buffalo Billiä esittävä Ted Levine on myöskin mieletön, ja esittää biseksuaalia miestä vakuuttavasti. Viimeisinpänä, mutta ei vähäisimpänä Jodie Foster Clarice Starlingin osassa amerikanenglantia murtavana tulokkaana on rooli, jota ei voisi tarpeeksi hehkuttaa. Nyt kun on kaikki hehkutukset tehty, niin siirrytään risu-osastoon. Elokuvassa on lyhyt kesto, tuollaisesta leffasta olisi kyllä riittänyt aineksia pitempäänkin. Mielenkiinto elokuvassa riitti loppuun, ja sen ylikin. Kestoa olisi saanut tulla rutkastikin enemmän.
Uhrilampaat on Jonathan Demmen merkkipaalu, jollaista ei ole montaa trillerien historiassa. Musiikki, raakuus, tunnelma, juoni ja hahmot. Kaikki ainekset kasataan yhteen upealla tavalla tässä hyytävässä elokuvassa. Uhrilampaat osaa myös osin koskettaa, joten pisteet tulee monestakin asiasta. Demmen klassikko on muistilokeroissa aina ja ikuisesti.
nimimerkki: Mokoma
Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2005
Katsottu: Kotona
Arvostelija
Mokoma
Vieras
Vuonna 1991 valmistunut trilleri nappasi kaikkien yllätykseksi viisi Oscaria; elokuva, ohjaus, mies-, naispääosa ja käsikirjoitus.
Uhrilampaat on Thomas Harrisin Hannibal-trilogian keskimmäinen ja samalla merkittävin teos. Anthony Hopkinsin 'Kannibaali-Hannibal' Lecteriin tutustutaan paremmin Jodie Fosterin esittämän FBI-opiskelija Clarice Starlingin kautta. FBI on lähettänyt Starlingin Lecterin luokse, jotta tämä voisi profiloida sarjamurhaajaa Buffalo Billiä (Ted Levine).
Clarice ottaa tehtäväkseen tehtävän missä kukaan ei ole ikinä onnistunut Lecterin kanssa puhuminen.
Starling alkaa selvittelemään Buffalo Billin motiiveja ja seuraavaa iskua kriminaalimielisairaalassa olevan Lecterin avulla.
Mutta profilointi muuttuu syvällisiksi keskusteluiksi Lecterin johdolla Claricen lapsuuden traumoista. Heillä on vaihtokauppa: jos Clarice kertoo lapsuudestaan niin Lecter jakaa tietojaan Buffalo Billistä. Näin Lecter tunkeutuu Clarice mieleen ja muistoihin. Ne hetket ovat niitä dialogeja joita seuraa mielellään, mutta ei itse haluaisi olla siinä mukana...
Elokuvan jännitys on käsinkosketeltavaa! Elokuvassa ei mässillä verellä, mutta silloin kun niin tehdään se on harkittua ja tyylikästä! Elokuvan tunnelma säilyy alusta loppuun kasassa josta yksi kiitos kuuluu Howard Shoren musiikille muut taas hienolle kuvaukselle, leikkaukselle, hyvälle käsikirjoitukselle ja varmalle ohjaukselle! Jonathan Demme kuljettaa tasavahvasti tapahtumia, jonka täydellisyyttä avittavat loistavat näyttelijät!
Anthony Hopkins Hannibal Lecterinä, elokuvan mielenkiintoisimpana hahmona, vetää roolin sellaisella vimmalla, että sellaista tuskin tullaan monesti näkemään! Hän tekee uransa parhaimman ja ikimuistettavan roolin huulian maiskuttelevana psykiatri kannibaalina. Yksi elokuvahistorian ikimuistettavimmista hahmoista!
Jodie Fosterin rooliakaan ei sovi väheksyä! Hän on osoittanyt kykynsä aiemminkin ja tässä vetää mielestäni uransa parhaan suorituksen Hopkinsin tavoin! Kumpikin on Oscarinsa ansainnut! Hopkinsin ja Fosterin kemia toimii täydellisesti, vaikka heidän välillään onkin suurimman osan ajasta lasiseinä. Silloin kun he koskettavat toisiaan niin vaikutus on vavahduttava!
Uhrilampaat ansaitsee paikkansa IMDB:n parhaimpien elokuvien listalla sijan 30, vaikka itse pistäisin sen 20 joukkoon. Elokuva on yksi kaikkien aikojen parhaista!
Tell me, Clarice - have the lambs stopped screaming?
nimimerkki: Mara
Pisteet:
Arvosteltu: 04.09.2005
Katsottu: Kotona
Oli tylsä lauantai-ilta. Päätin avata telkkarin ja kas, muuan tuttu kauhuelokuva siellä oli juuri alkamassa. Jo pariin kertaan tarkastettu leffa kaipasi muistissani pientä uudistusta ja näin ollen sammutin kaikki valot ja valahdin sohvalle.
USA:n keski-lännessä riehuu umpihullu murhaaja naisten kimpussa. Sarjamurhaajan tapausta alkaa selvittämään nuori FBI-opiskelija, luokkansa priimus, neiti Starling, joka saa tehtäväkseen pyytää apua huippuvaaralliselta ja -älykkäältä kannibaali-tohtori Lecteriltä. Lecterillä on kuitenkin jotain paljon suurempaa mielessään kuin viaton FBI:n autteleminen ja aika murhaajan kiinnisaamiseksi alkaa loppua: Samaan aikaan kun tri. Hannibal Lecter kietoo Starlingin mieltä pikkusormensa ympärille sieppaa hullu murhaaja senaattorin tyttären!
Elokuva perustuu siis saman nimiseen Bestselleriin, eikä suotta ole kirja kehuja kerännyt. Juoni on oikeasti ovela ja täynnä nerokkaita oivalluksia. Henkilöt on kirjoitettu kirjan pohjalta eläviksi, täyteläisiksi ja varsinkin Hannibal on erittäin onnistunut. Näyttelijätyö pukee henkilöitä vahvasti ja Anthony Hopkins tekee tässä jopa parhaan roolinsa.
Jonathan Damme on onnistunut luomaan rankan, vahvan ja mustan psykologisen jännitteen, joka pysyy koko elokuvan aikana korkealla tasolla. Mukana on erittäin jännittäviä ja nerokkaita kohtauksia, jotka takaavat paatuneimmallekkin jännärifriikille hienot olot. Välillä hieman mahtipontinen ja välillä niin hitaasti kuin nopeastikkin etenevä kerronta sopii elokuvaan erittäin hyvin.
Musiikkit ja äänimaailma ansaitsee elokuvassa erityismaininnan. Oli todellinen ihme, että jopa Texasin Moottorisahamurhaajan irrationaalinen, täysin karmea äänimaailma saa kovan vastuksen, mutta tällä kertaa äänet ovat realistisia. En muista näiden kahden elokuvan lisäksi yhtään elokuvaa, joissa kirkuminen olisi oikeasti tuntunut pahalta.
Kaikinpuolin Uhrilampaat on unohtumaton elokuvaelämys, joka kuuluu jokaisen kauhu- ja jännärifanin katsoa. Loistavasti näytelty, tehty ja ohjattu klassikko todistaa viimeistään, että kyllä sitä 80-luvun jälkeenkin jotain ikimuistoista pystyy kauhuelokuvien joukossa syntymään, kunhan vain annetaan ohjakset taitaville ihmisille. Tämähän pätee oikeastaan kaikkeen, eikä tämä elokuva uhkaa tuota yhtälöä. Vahva haastaja jopa Hohdolle!
nimimerkki: Sano mitä sanot
Pisteet:
Arvosteltu: 04.09.2005
Katsottu: Kotona
Uhrilampaat perustuu Thomas Harrisin romaaniin. En ole sitä lukenut, mutta varmaan se on aika hyvä kirja, kun itse elokuvakin on näin hyvä. Uhrilampaista on muodostunut oikea klassikkoelokuva, eikä tämä ole klassikon asemaa turhan takia saanut. Tämä leffa on myös hyvin ansainnut viisi Oscaria. Tämä on myös saanut kaksi muuta osaa. Hannibalin, joka on jatkoa tälle leffalle ja Punaisen lohikäärmeen, joka sijoittuu aikaan ennen Uhrilampaitta.
Buffalo Bill-nimellä kulkeva tyyppi (Levine) teurastaa nuoria isokokoisia naisia ja nylkee heidät. Nuori aloitteleva FBI-agentti Clarice Starling (Foster) lähetetään puhumaan mielisairaalan asukin Hannibal Lecterin (Hopkins) kanssa. Hannibal Lecter on hyvin älykäs mies, mutta hänen ruokavalionsa ei ole kovinkaan mieltäylentävää, sillä tämä heppu ei voi vastustaa ihmislihaa. Lecterillä on kuitenkin tietoja, joiden avulla Buffalo Bill voidaan napata. Mutta Lecter ei tuosta vain suostu kertomaan tietojaan. Hän vaatii Starlingilta vastineeksi tietoja Starlingin lapsuudesta. Starlingille tulee kuitenkin kiire, kun erään senaattorin tytär siepataan.
Uhrilampaat luo todella hyvin jännitystä. Elokuvan tunnelma pysyy todella korkealla loppuun asti. Myös loppu on yksi hienoimmista. Elokuvassa on myös synkkyyttä, mikä sopiikin tähän leffaan mainiosti. Elokuvassa ei mässäillä verellä ja muilla raakuuksilla, mutta kyllä silti jotkut kohtaukset ovat aika rankkoja.
Jodie Foster tekee todella loistavan roolisuorituksen Starlingin roolissa. Anthony Hopkins tekee ikimuistoisen suorituksen Hannibal Lecterin roolissa. Hannibal tuntuu uskomattoman sekopäiseltä tyypiltä. Varsin upea kohtaus on se, kun Hannibal puhuu ihmisen maksasta ja chiantista. Ted Levine saa Buffalo Billin tuntumaan todella häijyltä tyypiltä. Buffalo Bill tuntuu todella hullulta ja jopa inhalta hepulta.
Pisteet:
Arvosteltu: 26.08.2005
Katsottu: DVD
Sarjamurhaaja jota kutsutaan Buffalo Billiksi nylkee nuoria, isokokoisia naisia. FBI yrittää raivoisasti saada Billiä kiinni, ja lähettää nuoren oppilaan Clarice Starlingin haastattelemaan rikollisneroa, ihmissyöjäsarjamurhaaja tohtori Hannibal Lecteriä erääseen vankilamielisairaalaan. Lecter on todella paha ja sairas ihminen, mutta hän on myös viiltävän älykäs. Lecter aloittaa oman pikku pelinsä Starlingin kanssa, antaen pikkuhiljaa vihjeitä Billistä. Yhtäkkiä tilanne muuttuu vieläkin painostavammaksi ja tukalammaksi, kun Bill kaappaa kuvernöörin tyttären.
Uhrilampaat ei ollut valmistuessaan mikään megaelokuva, mutta siitä muodostui klassikko, eikä vähiten Anthony Hopkinsin erinomaisesti tulkitseman Hannibal Lecterin takia. Lecter on myös useasti äänestetty valkokankaan pelottavimmaksi henkilöksi. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole erikoisen pelottava, vaan jotenkin kiinnostava. Uhrilampaissa tapahtuu sama kuin esim. Kummisedässä ja Shakaalissa. Katsojan sympatiat siirtyvät aikalailla pahiksen puolelle. Tässä se tosin on häilyvä käsitys, koska Hannibal on paha, muttei leffan varsinainen pahis. Ja kyllä minä olin vielä Starlinginkin puolella. Sensijaan inhottava sadisti Buffalo Bill saa aikaan vain vihaa ja inhoa. Sekavaa right?
Muutkin näyttelijät ovat kohdallaan. Jodie Foster on erittäin hyvä Clarice Starlingina. Muutkin hoitavat hommansa hyvin. Silti ylitse kaikkien on Anthony Hopkins.
Jaa kauhuleffaksihan tämä on luokiteltu. Kai se sitä on, ei sitä oikein muuksikaan voi luokitella. Trillerikin on ehkä hieman liaan löysä ilmaisu. Eli jos tämä on kauhuleffa, niin tämä on parasta mahdollista kauhuelokuvaa. Suosittelen lämpimästi.
PS: Mainitsemisen ansaitsevat myös todella ovelasti kuvattu loppu, joka on kieltämättä aika jännittävä, ja Hannibalin pako joka on tylyä katseltavaa...
Pisteet:
Arvosteltu: 20.09.2003
Katsottu: VHS
Thomas Harrisin Uhrilampaat oli huikea kirjamenestys ja elokuvaa puuhatessa ei kumminkaan odotettu mitään erikoista. No, tästähän tuli vuoden 1991 must-see ja nämä muutamat vuodet eivät vaikuta yhtään tähän piinaavaan trilleriin.
Clarice Starling(Jodie Foster) on FBI:n alokas, joka eräänä päivänä saa komennuksen esimieheltään Jack Crawfordilta(Scott Glenn) mennä kuulustelemaan tohtori Hannibal Lecteriä. Lecter on tunnettu sarjamurhaaja, mutta nyt kaupungissa on uusi ja vielä sadistisempi. Tohtori Lecterillä on tietoa "Buffalo Billistä", mutta kertooko hän sen?
Nyt täytyy sanoa, että heti kun rupesin katsomaan elokuvaa minulle tuli semmoinen tunne. Ihon alla surisi ja kun Mr. Hopkins tuli kuvaan niin kaikki malenkit ihokarvat nousivat pystyyn. Tämä hyrisevä tunne säiltyttää itsensä loppuun asti.
Jodie Foster oli jo hiljattain voittanut oscarin ja oli aika ihme, että hän suostui tälläiseen "pienen" budjetin elokuvaan. Budjetti oli 22 milj. dollaria, mutta kaipa raha ei aina takaa menestystä.
Malcolm McDowell sanoi kerran: "Elämän aikana sattuu yhden kerran rooli, jota on syntynyt näyttelemään, sinä eikä kukaan muu. Tämä oli Anthony Hopkinsin. Hän oli jo tunnettu TV-elokuvista jne, mutta ei ollut mikään megastara ja tämä oli raketti tähteyteen. Hannibal Lecter on eräs mielenkiintoisimpia henkilöitä, mitä on näkynyt valkokankaalla. Ole kiltti tai huomaat että tämän kohteliaan ja ystävällisen kuoren alla on sadistinen mielipuoli. Ne ihmiset, jotka ovat lukeneet kirjan(minä) menettävät sen pienen jujun mikä on Hannibalin karkaamiskohtauksessa. Katsokaa ensin ja lukekaa sitten.
Ted Levinen tulkitsema Buffalo Bill on aika kiinnostava myös. Kellari on kuin tie sarjamurhaajan mieleen. Koko talo on suunniteltu Ed Gein maulla. Käykää www.crimelibrary.comissa niin ymmärrätte mitä tarkoitan.
Elokuvan ohjaaja Jonathan Demme on tehnyt muutamia hienoja ratkaisuja elokuvaan. Claricen ja Lecterin keskustelut ovat elokuvan sydän ja mitään splatteria ei ole odotettavissa. Vain hieman ihmisoikeusloukkaksia ja nämä tarjoavat sen ihana tunteen.
Special Edition tarjoaa extroissaan paljon mielenkiintoista tavaraa. Leikattuja kohtauksia (21) alkuperäinen dokkari tekemisestä ja sitten myöhemmin tehty. Traileria ja pilaille menneitä kohtauksia ei saam myöskään unohtaa ja kyllä matskua riittää vielä enemmän, mutta turha niitä kaikkia on luetella.
Mihin päädymme Uhrilampaissa? Kauhun ja trillerin mestarisekoitus ja mikään ei voi himmentää tätä. Pelkän Hopkinsin takia katson tämän vaikka 16 kertaa putkeen. Se kertoo jo paljon. Kuuluu ehdottomasti kauhuharrastajan hyllyyn ja ei ole pahitteeksi muillekaan.
Pisteet:
Arvosteltu: 05.07.2003
Katsottu: DVD
Oscar-patsaitakin kahminut Thomas Harrisin kirjaan perustuva mahtava psykologinen trilleri on tullut katsottua pariinkin otteeseen eri muodoissa (VHS,tv,DVD) mutta ensimmäisenä näin sen telkasta joten arvostelen sen, enkä esim hienoa Special edition dvd:tä.
Hannibal "cannibal" Lecter on vankilassa elinkautistaan kärsimässä oleva psykoottinen ihmissyöjä. Hannibal jää kuitenkin kakkoseksi murhaamisessa koska kaupungissa hilluu tuoreempaa verta oleva massamurhaaja Buffalo Bill. Billin kiinni saaminen näyttää epätoivoiselta hommalta kunnes nuori FBI nainen Clarice Sterling lähetetään vankilaan kalastelemaan tietoa Lecteriltä. Bill kaappaa vielä (olikohan se nyt) Pormestarin tyttären ja Claire tekee kaikkensa löytääkseen tytön.
Uhrilampaat on vielä tänä päivänäkin tehokas ja upea trilleri jossa kaikki näyttelijät tekevät huippu suorituksen. Olen nähnyt "hannibal-trilogian" teknillisesti oikeassa mutta ajallisesti väärässä järjestyksessä eli ensin Uhrilampaat sitten Hannibal ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Punaisen lohikäärmeen.
Uhrilampaita on yritelty jäljitellä moneenkin otteeseen mutta aina yhtä onnettomasti. Hopkins on toki hyvä näyttelijä mutta leimaantui tämän leffan myötä Hannibal Lecteriksi. Jodie Foster tekee myös mainion roolityön ja varsinkin näiden kahden huippu tähden väliset keskustelut ovat leffan psykologisesti että viihteellisesti parasta antia. Olisikohan Hopkins yhtä arvostettu nykyään ilman tätä leffaa, tuskin mutta onneksi herra osaa valita roolinsa viisaasti.
Tunnelma onkin se uhrilampaiden pääkoukku ja onnistuu siinä hyvin. Hannibalin tunnelma oli täyttä action-splatteria, mutta uhrilampaiden jännitys venyy äärimmilleen ja tylsiä kohtia ei kertakaikkiaan ole. Leffa on myös niitä harvoja (ja hyviä) jotka eivät lopussa etene mielettömiin action tempauksiin tai verimässäilyihin vaan säilyttää kokoajan sen upean ahdistavan tunnelman.
Monien katsomiskertojen jälkeen vielä vain voi ihmetellä uhrilampaiden nerokkuuttaa, jo kirjasta revitty kässäri on upea samoin Demmen ohjaustyö joka on olennainen osa (näyttelijöiden) lisäksi tässä klassikossa. Harmi ettei Hannibal yltänyt (tai edes yrittänyt) samaan vai jäi surkeaksi tekeleeksi. Punainen lohikäärme sentään nosti rimaa ylemmäksi. Hannibaleilut on hyvä lopettaa kolmanteen osaan ja ainkaan ilman Thomas Harrisin kirjaa on turha yrittää rahastaa hannibalilla.
nimimerkki: Criiticco
Pisteet:
Arvosteltu: 31.01.2003
Katsottu: Kotona
Heti kättelyssä on sanottava että nyt ollaan tekemisissä huippuleffan kanssa. Viimeisin katsomiskerta oli jotain 9. ja 11. tienoilla. Ja edelleen leffa kestää ja uusia yksityiskohtia tulee vastaan. Joten jos et jostain syystä pidä Uhrilampaista lopeta lukeminen tähän, sillä tämä arvostelu tulee olemaan yhtä poikkeusta lukuunottamatta silkkaa ylistystä.
Lähdetäänpä liikkeelle näyttelijävalinnoista. Anthony Hopkins Hannibal Lecterinä ansaitsee paikkansa leffahistoriassa. Omien sanojensa mukaan ohjaaja Demme jätti tilaa Hopkinsin improvisoinnille. Tyylitajuisena näyttelijänä Hopkins tiesi mikä tehoaa katsojiin.
Jodie Foster vielä opiskelevana etsivänä Clarice Sterlinginä on sama juttu. Voidaan sanoa että helppohan tätä on ylistää, kun kaikki sen hyvyyden tunnustaa, mutta mielestäni suurleffan tunnistaa että se kestää edellä kerrotut katsomiskerrat. Fosterinkaan esittämän Clarice Sterling -roolista ei löydy vieläkään aukkoja.
Scott Glenn etsivän esimiehenä ja kouluttajana, Anthony Heald vankilan päällikkönä ovat rooleihinsa luotuja. Glenn on cool ja Heald perus v-mäinen oman edun tavoittelja.
No oukei. Leffan ainoa särö on Chris Isaak. En ymmärrä miksi ukkeli on ympätty mukaan sivurooliin. Kun Isaak ilmestyy kuviin, se on leffan ainoa kohta milloin huomio menee epäolennaiseen.
Uhrilampaiden käsikirjoitus perustuu Thomas Harrisin romaaniin. Sovellus leffaksi on harvinaisen onnistunut. Ohjaaja Demmellä on ollut rohkeutta toteuttaa valkokankaalle asioita joita kovin usein ei näe. Siis TYYLILLÄ, eikä itsetarkoituksena. Sensuurilait sun muut typeryydet voivat pilata leffan mutta kuka nyt byrokraateilta tyylitajua odottaakaan.
Kuten tiedetään jatkoleffa-Hannibal on ilmestynyt, ja on arvosteltu Leffatykissäkin. Jatkoakin on luvassa Hannibal-sagalle. Odotellaan sitä, mutta Uhrilampaat nosti riman niin korkealle että lienee turha odottaa samantasoista kamaa. Sitä odotellessa, kaupoissa oleva Uhrilampaiden tupla-DVD on herkkua leffaharrastajalle.
Pisteet:
Arvosteltu: 30.07.2002
Katsottu: DVD
