Ruohonleikkaaja (1992)

Kuinka moni muistaa 90-luvun alun virtuaalitodellisuus huuman? Kaikki hypettivät tätä tietokoneen sisällä olevaa maailmaa ja kaikki sanoivat virtuaalimaailman muuttavan kaiken. Tuohon pahimpaan hypeaikaan ohjaaja Brett Leonard kyhäsi tämän elokuvan, joka on loppujen lopuksi aikamoinen rahastusyritys. Leonard osti Stephen Kingin samannimisen novellin oikeudet, heitti kaiken muun pois paitsi nimen ja teki tämän elokuvan, joka ei paljoa muuta tee kuin näyttää tuon ajan hienointa grafiikkaa.

Ruohonleikkaajan pahin ongelma on kliseinen juoni. Tämä on vuonna 1968 tehdyn Oscar-palkitun elokuvan "Charlyn" kybersoitu versio, mutta siinä ei oikein ole mitään uutta virtuaalimaailmaa lukuunottamatta. "Charly"-leffan päähenkilö Charly Gordon oli jälkeenjäänyt mies, jonka aivokapasiteettia laajennettiin aivoleikkauksella. Tässä taas yksinkertaisen ruohonleikkaajan (Jeff Fahey) älykkyyttä tohtori Lawrence Angelo (Pierce Brosnan) laajeentaa tietokoneiden avulla. Ruohonleikkaajan älykkyys kehittyy todella nopeasti ja ennen kuin huomaakaan ruohonleikkaaja on saanut erikoisvoimia (tarkoittaen erikoistehoisteita), joilla tämä kostaa kaikille hänet alistaneille kaupunkilaisille. Hänellä on myös toinenkin suunnitelma: siirtää itsensä ikuisiksi ajoiksi cyber-avaruuteen ja mennä I/O-portin kautta maailman eri systeemeihin, mm. puhelimiin ja tietokoneisiin...

Ruohonleikkaaja oli alunperin tarkoitettu koskettavaksi tarinaksi vajaaälyisestä ihmisestä, josta tulee nero uuden teknologian avulla, mutta siitä on tullut Leonardin käsissä vain kertakäyttöviihdettä. Ohjaaja ei tunnu välittävän mistään muusta kuin tietokoneanimoinnista, jonka vuoksi käsikirjoitus tuntuu keskeneräiseltä ja moni kohta jää epäselväksi. Myös näyttelijätyö on jäänyt aika huonoksi: Pierce Brosnan tekee hieman hullun tiedemiehen roolin rutiinilla tuomatta hahmoon mitään uutta (kuinka monta kertaa tälläisiä tohtoreja on nähty leffoissa) ja Jeff Fahey lähinnä naurattaa. Vajaaälyistä Fahey esittää ihan ok-tasoisesti, mutta pahaksi käännyttyään hän ei oikein ole vakuuttava. Kaikki muut näyttelijät ovat lähinnä pelkkiä palikkoja. Koko leffa tuntuu muutenkin olevan rakennettu tietokone-efektien, jotka olivat vuonna '92 hienoja ja Stephen Kingin nimen varaan. King kuitenkin hermostui hänen novellinsa väärinkäytöstä ja hommasi oikeusteitse nimensä pois krediittitiedoista.

Ruohonleikkaajalla on kuitenkin nostalgia-arvoa jonkin verran. Tämä tuo mieleen tuon 90-luvun alun virtuaalihypetyksen ja näyttää millainen Brosnan on korvakoruilla, pitkillä hiuksilla ja silmälaseilla. Jos haluat nähdä paremman tietokoneen sisäisestä maailmasta kertovan leffan, katso "Tron". Se on viihdyttävämpi.

nimimerkki: Koralli

Pisteet:
Arvosteltu: 23.10.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

Koralli
Vieras

Ruohonleikkaaja oli ammoin tekninen läpimurto pienellä budjetilla kokoon kursittujen, mutta upeiden virtuaalimaailmojensa takia. Valitettavasti taas kyseessä on elokuva jossa efektit ovat pääosassa.

Juoni: Tohtori Lawrence Angelo (Pierce Brosnan) harjoittaa virtuaalitodellisuudella aivotoimintaa simpansseihin. Yksi simpanssi, Roscoe 1138 sekoaa ja tappaa muutaman vartijan ja Angelon anelusta huolimatta tämä ammutaan kuoliaaksi kunnon luodilla eikä nukutusnuolella. Tästä vihaisena Angelo lopettaa hetkeksi, mutta jatkaa kokeita kotonaan löydettyään itselleen ihmiskoekaniinin hullun pappi Francis McKeen (Jeremy Slate) suojissa asuvasta älyllisesti jälkeenjääneestä ruohonleikkaajastaan Jobesta (Jeff Fahey). Jobe kehittyy huimaa vauhtia, älykkyys kasvaa, hän löytää itsensä rikkaan lesken (Jenny Wright) sängystä, mutta kaikki ei mene kohdalleen. Jobe alkaa kostamaan kaikille hänet alistaneille asukkaille uusilla tietokonesoiduilla voimillaan jotka hän sai älyn lisääntymisen mukana...

Aikaansa edellä olleet efektit näyttävät edelleen hienoilta, mutta ne ottavat ylivallan leffan juonesta. Välillä tuntuu, että suurella efektimäärällä yritetään katsojat saada unohtamaan mikä on juoni. Tämä oli aikanaan kova rahastuselokuva, sillä virtuaalitodellisuus oli tuohon aikaan suuri hypetyksen aihe. Valitettavasti kyseinen tekniikka ei ole edennyt mihinkään ja siksi elokuvan prologi tuntuu naurettavalta. Elokuva kun alkaa tekstillä "By the turn of the millenium a technology known as VIRTUAL REALITY will be in widespread use. It will allow you to enter computer generated artificial worlds as unlimited as the imagination itself. Its creators foresee millions of positive uses - while others fear it as a new form of mind control" ja nyt on jo tätä arvostelua kirjoittaessa vuosi 2004.

Ja efektien ylivalta näkyy myös yhdentekevässä näyttelijäntyössä. Pierce Brosnan on elokuvan kantava voima, vaikka lopuksi ei oikein säväytäkkään hieman hulluna tohtorina, Jeff Fahey esittää ihan hyvin vajaamielistä ruohonleikkaaja, mutta kun hän kääntyy pahaksi ei voinut olla nauramatta, Jenny Wrightin esittämä rikas leski Marnie Burke nyt on väkisin väännetty ja jää etäälle, Jeremy Slate ylinäyttelee hullun papin roolissa minkä kerkiää. Myös yleensä hyvä Geoffrey Lewis on heitetty täysin hukkaan pappi McKeen killtinä juoppo-veljenä, kyseiselle hahmolle kun ei anneta ruutuaikaa yhtään. Muista näyttelijöistä ei tarvitse puhua, tuntemattomia b-luokan tähtiä lähes kaikki.

Pääasiassa olen haukkunut tätä, mutta miksi sitten 3 pojoa? Brosnanin yritykselle kantaa elokuvaa, pienellä budjetilla kokoon kursituille upeille efekteille ja nostalgisuudelle. Tästä näet mitä Brosnan teki ennen läpimurtoelokuvaansa "007 ja kultainen silmä (GoldenEye)" ja näet myös tuohon aikaan hypetettyä virtuaalitodellisuus tekniikkaa, mikä ei ole edennyt mihinkään sitten 90-luvun alun.

Ps: Unohdin mainita, että leffaa kaupattiin aluksi nimellä "Stephen Kingin Ruohonleikkaaja", mutta koska elokuvalla ei ole Kingin 12-sivua pitkän novellin kanssa mitään tekemistä, hän haastoi tekijät oikeuteen ja sai nimensä pois.

nimimerkki: Gargo

Pisteet:
Arvosteltu: 05.10.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

Gargo
Vieras

Ammoin Ruohonleikkaaja oli minulle sitä, mitä Blade vaikuttaa olevan monelle muulle nykyään. Kysehän on tietysti vain yhdestä kököstä SciFi-tekeleestä, mutta kieltämättä tämä Stephen Kingin novellin pohjalta muokattu Frankensteinin hirviö-muunnelma sisältää joitain rippeitä syvistä ajatuksista ja onnistuu pysymään koossakin loppuun asti (samaa ei voi sanoa jatko-osista...). Ja olihan tämä aikanaan tekninen läpimurtoelokuva tietokoneanimaation saralla. Mutta aivotoiminnan harjoittaminen tämän leffan aikana on suorastaan synti ja häpeä.

Tri Larry Angelo (Brosnan) tutkii simpansseja. Hän on yksi päätekijöistä kokeessa, jossa testataan armeijan uusia aseita. Humaanina heebona tohtori ei tahtoisi vahingoittaa ketään, mutta ylempi johto vaatii yhä kovempia otteita. Kun tohtori Angelo vielä sotkee kokeisiinsa hyvää hyvyyttään imbesillin ruohonleikkaajansa, Joben (Fahey), pääsee piru irti. Joben älykkyys kasvaa huikeasti ja mies saavuttaa sellaiset ulottuvuudet, että ohimosuonet senkun pullistelevat ja kaikki hänen tielleen osuvat toivovat, etteivät olisi koskaan syntyneetkään. Kun hätä on suurin soitetaan tohtorille.

Brosnan on OK, elokuvan kantava voima. Faheyn Jobe ei pelkästään tyhmistele tai tapa vaan on hahmossa muitakin ulottuvuuksia. Hirviöllä on tekoihinsa syy, joskaan ei oikeutta.

Pisteet:
Arvosteltu: 07.11.2002
Katsottu: VHS

Arvostelija

Söpö
Ylläpitäjä
643 arvostelua