Rocky (1976)
- Tuotantovuosi:
- 1976
- Ohjaajat:
- John G. Avildsen
- Käsikirjoittajat:
- Sylvester Stallone
- Pääosissa:
- Burgess Meredith, Burt Young, Carl Weathers, Sylvester Stallone, Talia Shire
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 119 min
- Genret:
- Draama, Toiminta
- Elokuvasarja:
- Rocky, Rocky II - uusintaottelu, Rocky III - tiikerinsilmä, Rocky IV, Rocky V, Rocky Balboa
Keskiarvo
Arvostelut (11): 
Pikatuomiot (485): 
Oma pikatuomio
Rocky Balboa. Tuo koko maailman ihailema ja rakastama nyrkkeilijä, joka laittoi nyrkkeily, -ja urheiluelokuvat aivan uudelle tasolle. Sylvester Stallone tullaan varmasti muistamaan parhaiten Rambo ja Rocky elokuvista, ja ehdottomasti näistä jälkimmäisestä. Sylvester Stallonen tähdittämä Rocky Balboa on Philadelphian takakujien ”pikkunyrkkeilijä”, joka tienaa juuri ja juuri elantonsa. Rocky on sympaattinen, huumorintajuinen ja ennenkaikkea inspiroiva hahmo, joka on yhä edelleen elokuvahistorian yksi suurimmista tähdistä.
Vuonna 1976 valmistuneen Rockyn ohjasi John G. Alvildsen (Rocky V, Neighbors). Pääosassa nähdään Sylvester ”Sylvi” Stallonen lisäksi ujoa Adriania esittävä Talia Shire ja Adrianin rääväsuista veljeä esittävä Burt Young. Varteenotettavan roolin tekee myös Rockyn valmentajana toimiva ”Mickey” (Burgess Meredith) tai maailmanmestari Apollo Creed (Carl Weathers). On kerrassaan mahtavaa nähdä miten hahmot kehittyvät elokuvan myötä, etenkin Rockyn tyttöystävä ujo Adrian. Henkilörooleihin on siis todellakin paneuduttu ja jokainen päähenkilö tekeekin loistavan suorituksen.
Juoni on simppeli, mutta toimiva. Muutamissa kohtauksissa tosin tuntuu, että leffa etenee liian hitaasti. Eli mitään tajunnanräjäyttävää toimintaa alusta loppuun saakka ei ole luvassa. Tempo kasvaa vähitellen aina viimeiseen otteluun maailmanmestaruudesta.
Rocky voitti vuodensa parhaan elokuvan Oscarin ja oli vielä ehdolla pariin muuhunkin. Ansaitsiko se parhaan elokuvan Oscarin? Kyllä. Onko se yksi parhaimmista elokuvista ikinä? Ei. Valitettavasti täytyy sanoa, että täysiä pisteitä ei voi antaa. Niin kriitikot, kuin katsojatkin ovat ylistäneet tätä, mutta jotain siitä silti puuttuu. Ehkä odotukset olivat vain liian korkealla. Hyvän arvosanan se ehdottomasti ansaitsee, mutta ei kiitettävää.
Kokonaisuudessaan, Rocky on ehdottomasti katsomisen arvoinen. Draamaa, nyrkkeilyä, romantiikkaa, ja ripaus hyvää huumoria nostaa Rockyn yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi urheiluelokuvaksi.
”His Whole Life Was A Million-To-One Shot”
Pisteet:
Arvosteltu: 03.12.2008
Katsottu: Kotona
Stallonen ensimmäinen todellinen tähtirooli ja todellisen ottelun (Muhammed Ali vs. Chuck Wepner) inspiroima nyrkkeilydraama on rakenteeltaan yksinkertainen kuvaus miehestä joka saa Tilaisuuden ja ottaa sen vastaan tietämättä mitä on ottamassa vastaan. Lämminhenkinen, mutta tarpeen vaatiessa brutaali draama elää erinomaisten näyttelijärooliensa avulla. Stallone osoittaa todellisia lahjojaan olemalla hiljainen ja varautunut mies joka uskaltaa suuttuakin vain yksin ollessaan. Burt Young on niljainen Paulie joka kuitenkin tarkoittaa hyvää, vaikka ei aina teekään hyvin. Talia Shire on lämminhenkinen ujon Adrianin roolissa ja Carl Weathers matkii taidokkaasti Rockyn tekoajan parhaan nyrkkeilijän tyyliä ja tekniikkaa muodostaen liikkuvamman vastakohdan Stallonen järkälemäiselle liikkumiselle ja luo myös sympaattisen henkilöhahmon. John G. Avildsenin ohjaustyö on näkymätöntä antaen Stallonen käsikirjoituksen hoitaa kerronnan ja kikkailun.
Kokonaisuutena Rocky on yksinkertainen tarina haasteen kohtaamisesta ja siitä kuinka pienikin pystyy suuriin tekoihin jos vain ponnistaa tarpeeksi kovaa ja pysyy uskollisena juurilleen.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.07.2008
Katsottu: Kotona
Rocky Balboa on tänä päivänä synonyymi nyrkkeilyleffalle. Populäärikulttuurin rakastama, ja useita jatko-osia poikinut leffa ei suotta ole kivunnut arvosteluasteikossa aina korkealle, vaan tarjoaa edelleenkin hienoja elokuvallisia hetkiä ajan mukanaan tuoman klassisuuden sävyttämänä.
Rocky Balboa on amatöörinyrkkeilijä Philadelphian syrjäseuduilla, joka elää hiljaiseloa nauttimalla arkipäivän mukavuuksista ja tekemällä töitä koronkiskojana. Lisäksi hän virittelee suhdetta lähiön eläinkaupan hiljaiseen Adrianiin. Hänen elämä kuitenkin muuttuu kertaheitolla, kun hallitseva raskaansarjan maailmanmestari Apollo Creed keksii antaa tuntemattomalle Rockylle mahdollisuuden kamppailla kanssaan maailmanmestaruudesta. Rocky on aluksi vastahakoinen, mutta pian suostuu mahdollisuuteen. Hän haluaa näyttää maailmalle, ettei ole täydellinen mitättömyys, mutta huonoista lähtökohdista slummimaisista oloissa ei ole kovin helppo ponnistaa huipulle. Tässä hänelle korvaamattoman avun tuo lähistön kuntosalin pitäjä, suustaan tulinen Mickey.
Sylvester Stallonen suurin ja menestyksekkäin luomus kierteli käsikirjoituksena studiolta toiselle pitkän tovin vain siksi, että Stallone halusi itse esittää pääosaa. Tänä päivänä tuntuukin järjettömältä ajatella ketään muuta tuohon rooliin: Stallone ON Rocky ja sillä siisti! Stallonen esittämänä Rocky on juuri sellainen sympaattinen järkäle, jollaisia ihmiset haluavat valkokankaalla nähdä. Hän ei ole mikään lumoava komistus, eikä järjen jättiläinen, mutta omaa suuren sydämen ja vilpittömän halun osoittaa oma merkittävyytensä maailmassa. Tällaiset tarinat ryysyistä rikkauksiin ovat läpihuutojuttuja Amerikoissa, mutta tarvitsevat jotain muuta menestyäkseen myös muualla. Ja juuri sitä jotain Rockystä löytyy.
Se, mikä Rockysta tekee kaikkia seuraajiaan paremman, on tapa, jolla se syventyy henkilöhahmojen kehittämiseen. Rockyn hahmosta kasvaa elokuvan edetessä niin sympaattinen kaveri, että varmasti varastaa katsojan kuin katsojan sydämen. Näin aikaansaatava tunteikkuus ja sympaattinen draama saavat katsojan pitämään elokuvasta kerta kerralla enemmän.
Rocky on tunnelmaltaan hiljainen ja hieman melankolinen kautta linjan, mutta kasvattaa panoksiaan huikeasti loppuhuipennustaan kohti. Tämä elokuva loi kaavan, joihin kaikki Rocky-leffat perustuvat, edustaen itse sitä puhtaimmillaan. Tässä elokuvassa kliseisyys ei kuitenkaan haittaa tippaakaan, sillä se on osa elokuvan lumovoimaa: treenijakso, Oscar-palkittu Gonna fly now -viisu ja nyrkinnosto Philadelphialle nostavat karvat pystyyn jo nostalgisuuttaan, ja harva selviää elokuvan huikeasta lopputaistelusta ilman minkäänlaisia tunteita. Onhan siinä jotain niin kertakaikkisen klassista, kun Italialainen ori ensimmäisen kerran astuu kehään. Tämä elokuva loi elokuvataivaalle uuden ikonin.
Rocky on ehta klassikko, ja vieläpä ajaton sellainen. Ei tällaisen sympaattisen järkäleen uskoisi vuosien aikana miksikään menevän, eikä se myöskään mene: Rocky tyrmää vielä vuosien jälkeen yhtä kovasti kuin aikoinaan, vaikka turpiin ottaakin. Mutta sehän se pelin henki on, vai mitä?
Pisteet:
Arvosteltu: 05.02.2008
Katsottu: Kotona
Mahtipontinen tarina, mutta hieno toteutus.
Vuonna 1976 valmistui Sylvester Stallonen käsikirjoittama ja tähdittämä Rocky. Rocky nosti Stallonen, joka oli aiemmin esiintynyt b-luokan elokuvissa, maailmanmaineeseen. Tehtiin tälle elokuvalle vieläpä viisi jatko-osaa, jotka huononevat osa osalta, vaikka sentään viimeisin Rocky onkin parempi kuin muut jatko-osat, mutta ei sekään tälle pärjää.
Tarina ei kenties ole maailman originaalein, eikä edes mikään hirveän monimutkainenkaan. Tuntemattomuudesta maineeseen ja menestykseen nousemisesta on varmaan tehty Hollywoodissa elokuvia niin kauan kuin vain elokuvia on tehty. Tällä kertaa ollaan kuitenkin nyrkkeilyn maailmassa.
Vaikka elokuvan tarina onkin melko yksinkertainen, niin silti elokuva on erittäin onnistunut. Rockyn hieno kässäri pelastaa paljon. Vaikea uskoa, että Syltty on käsikirjoittanut myös sontaa, kuten esimerkiksi Renny Harlinin ohjaaman Drivenin. Käsikirjoitukseltaan Rocky toimii kyllä täydellisesti. Dialogi on todella nasevaa. Käsikirjoitusta vielä tukee loistava näyttelytyö. Sylvester Stallone tekee yhden parhaimmista roolisuorituksistaan, eikä muissakaan näyttelijöissä ole valittamista.
Rocky on muutenkin toteutettu hienosti. Alun ja lopun nyrkkeilyottelut ovat todella ikimuistoisia ja muutenkin tähän elokuvaan mahtuu paljon upeita kohtauksia, muun muassa nyrkkeilymatsi eläinruhoja vastaan teurastamossa. Loistava musiikki antaa kohtauksista vieläkin hienomman vaikutelman. Muutenkin visuaalinen puoli toimii. Syltty on nyrkkeilyottelun jälkeen todella ikävännäköinen. Tässä muotoillaan naamaa uusiksi todella perusteellisesti.
Hieman mahtipontisesta tarinastaan huolimatta Rocky kykenee olemaan ihan vakavasti otettava elokuva, eikä homma mene överiksi missään vaiheessa. Siirappiseksi Hollywood-hutuksi tätä on vaikea tuomita. Joku Jerry Bruckheimer tiimeineen olisi kyllä luultavasti onnistunut pilaamaan elokuvan, mutta sentään mukana oli tämän kohdalla ammattitaitoista porukkaa, joten Rocky saatiin pidettyä järjellisillä raiteilla.
nimimerkki: Ville
Pisteet:
Arvosteltu: 12.11.2007
Katsottu: DVD
Adriaaaaaaaaaan! Stallonen piesty naama vääntyy entistä vinompaan ilmeeseen. Toimittavat kuhisevat kahden toisiaan loputtoman tuntuneen ajan toisiaan mätkineen jätkän ympärillä. Silmäkulmat ovat tummuneet isku iskulta ja vaikka ihmisen kivunsietokyky on ylitetty jo taiston alkumetreillä, niin mäiske jatkuu loppuun saakka. Fanfaarit soivat.
Rocky-elokuvasaaga on helppo tuomita yksipuoliseksi mäiskimiseksi vailla tolkkua tahi hitustakaan realistisuudesta, mutta se on lopulta vain pieni osatotuus. Rocky "Italialainen Orhi" Balboan tarinaan mahtuu monta muutakin syvemmälle kurkottavaa perspektiiviä.
Yksi tärkeimpiä asioita Rockyn menestykseen ja mullistavuuteen (mm. kolme Oscaria peräti kymmenestä ehdokkuudesta) vaikuttaneista seikoista on Rockyn tarinan tietty omaelämänkerronnallisuus. Stallone siirsi häikäilemättömästi omaa tarinaansa filmille, ja muokkasi siitä simppelinpuoleisen tarinan kohti menestystä ja parrasvaloja. Alle kolmekymppinen Syltty oli kulkenut pitkän tovin tuntemattomuudessa ja sekoillut pornoelokuvissa asti. Chuck Wepnerin ja Muhammad Alin välisen nyrkkeilymatsin katsominen muutti kuitenkin kaiken. Stallone lähti kehittelemään tarinaa altavastaajan taistelusta suurempaa vastaan. Elokuvastudiot ottivat aluksi urheilumaailman David versus Goljat –taisteluidean nihkeästi vastaan ja mm. Stallonen vaatimus pääosasta sai runsaasti kritiikkiä. Ei kai tuollaista jätkää voida laittaa pääosiin…?
Stallone piti leffan teeman mukaisesti pintansa ja käänsi lopulta heikkoutensa voitoiksi. Utuinen, harhaileva katse, jopa hieman junttimaiselta vaikuttava hidas puhetapa ja italialaiset, eksoottiset sukujuuret istuivat Rocky-hahmolle enemmän kuin hyvin. Jossakin määrin voidaan pohtia, paljonko Stallone vain "näytteli itseään" ponnistamassa kurjuudesta huipulle. Toisaalta moinen laskelmointi on turhaa, sillä Rockyn lopputulos puhuu puolestaan: pari tuntia nyrkkeilydraamaa oli paitsi aikanaan uudenlaista myös draamankaaren puolesta toimivaa kamaa.
Pelkkää toimintaa halajaville Rocky ei ole oikea elokuva. Rockyn harhailevaa ja syrjäpoluilla kulkevaa elämää kuvataan pitkään ja tarkasti ennen kuin liha pistetään mustumaan. Toisaalta sitten kun kehään päästään luonnonlait unohdetaan ja veri roiskahtelee. Realistisuuden puute ei vielä avausjaksossa eikä vielä pienen askeleen ylöspäin kurkottavassa kakkososassa pääse haittaamaan, mutta venyessään sarja sortuu mäiskeellä herkutteluun ja osaltaan hukkaa hienon asenteensa. Ykkösosassa moista ei siis kuitenkaan tarvitse vielä surkutella.
Näyttelijätyöstä jotakin kertoo se, että sekä loistava Burgess Meredith että Burt Young saivat omat sivuosaehdokkuutensa vahvoista tulkinnoistaan. Stallone itse – kuten sanottua – on omimmillaan, eikä se että myöhemmin Stallone on siirrellyt samaa ihmenousutarinaa tanssin (Staying alive) ja autourheilun (Driven) puolelle epäonnistuneesti tai sekaantunut moneen ala-arvoiseen osaan, vielä kiiku varjoina Syltyn kasvoilla. Talia Shiren rooli on monessa mielessä pienehkö, mutta loppuottelussa punainen lakki päässään sivusta verilöylyä seuraavan naisen katseissa on sellaista myötäelämistä ja pelkoa että niitä on mahdoton unohtaa.
Nykyiseen äeä-buumiin hyvin istuva Rocky hoitaa asiansa kunnolla. Hakkaa sanomansa katsojan päähän, tyrmää monta epäilijää ja virnistelee huuli turvoksissa vielä päälle. Bill Contin unohtumaton elokuvatunnari Gonna fly now tahdittaa Rockyn kuulua treenausmontaasia ja onhan siinä lihateuraiden mätkimisessäkin oma alkukantainen voimansa. Toivoa olisi sopinut, että trilogiaksi olisi jääty, mutta näinkin Rocky on enemmän kuin komea pelinavaus. Kakkososa kannattaa tarkistaa heti ykkösen jatkeeksi.
Pisteet:
Arvosteltu: 15.05.2007
Katsottu: Kotona
Olin 10-vuotias. Päätimpä aikani kuluksi ottaa ohjelmatiedot käteen, ja katsastaa, mitä sieltä oikein tulee tänä iltana. Oli lauantai, eikä tuntunut olevaan oikein mitään järkevää tekemistä. Kun selailin ohjelmalistaa, silmiini osui illan elokuva, ja se oli Rocky. Hmm, olin vissiin kuullut tästä jotain, joten päätimpä siis katsoa sen. Ja voin sanoa, että jos sen olisin jättänyt tekemättä, en voisi tänä päivänäkään sanoa itseäni elokuvaharrastajaksi. Myöhemmin sitten viime kesänä ostin Rockyn DVD-boksin.
Rocky Balboa (Stallone) on amatöörinyrkkeilijä, joka tittelinsä nimen mukaisesti ottelee tavallisen kansan keskuudessa tuntemattomissa amatööriotteluissa. Panoksina milloinkin lie mitäkin. Ja Rockylla on hyvä putki päällä, sillä hän on voittanut suurimman osan viimeaikojen otteluistaan. Mutta hänen uransa junnaa silti jotenkin paikoillaan. Toki, hän menestyy, mutta kuuluisuutta saadakseen, pitäisi otella suuremmissa ympyröissä, suuremmilla panoksilla ja suuremmalla budjetilla, mikä ei Rockylta siis onnistu. Elämä siis jatkuu amatöörinyrkkeilyn parissa.
Mutta sitten eräänä päivänä kaikki muuttuu, kun nyrkkeilyn raskaan sarjan hallitseva maailmanmestari, Apollo Creed (Weathers), ilmoittaa julkisesti antavansa jollekkin tuntemattomalle tähdelle mahdollisuuden nyrkkeillä häntä vastaan tämän vuoden loppuottelussa. Ja kuinkas ollakkaan Apollo sattuu valitsemaan itse "italialaisen oriin", eli alias Rocky Balboan. Juttuhan on tietysti vain mainospeliä Apollolle ja hänen porukoilleen, eihän ottelua amatöörimätkijää vastaan voi ottaa tosissaan. Mutta Rocky ajatteleekin toisin. Hän kokee ottelun uransa tärkeimpänä, ja sitähän se tietenkin tulee olemaan. Hänhän pääsee samantien kaiken kansan korviin, ja hänestä tulee tunnettu, hävisipä hän tai sitten ei. Niimpä hän aloittaa sisukkaan ja päämäräisen harjoittelun hyvissä ajoin ja valmistautuu huolellisesti elämänsä siihen asti ikimuistoisimpaan ja tärkeimpään otteluun.
Elokuvassa on kaikki kohdallaan. Kunnon tunnelma ja fiilis on koko ajan läsnä, eikä klassikomusiikit ainakaan vähennä sitä. Tässä vaan on sitä jotain! Stallone on totuttu näkemään keksinkertaisten toimintapätkien näyttelijänä, mutta tämä on häntä todellakin parhaimmillaan. Ei ole parempaa roolisuoritusta Syltty vielä koskaan näytellyt. Siitä hänelle voisi antaa henkilökohtaisen kunniamaininnan. Ja sivuosan esittäjät hoitavat myös työnsä himaan ehdottomasti kympillä, ja sopivat myös loistavasti rooleihinsa. Ja Avildsen, joka on tunnettu mm. Apinoiden planeetta elokuvan ohjauksesta, tekee tässä myös yhden uransa hienoimpia suorituksia.
Lisäksi elokuvan mahtavuutta lisää myös se, että miten pienellä budjetilla on saatu aikaan niin loistava elokuva. Titanicin tekoon tarvittavistaa jättisummista ei ole tarvinnut puhuakkaan, tätä tehtäessä. Mitä siis syntyy, jos kaikki elokuvan parissa työskentelevät ihmiset tekevät mahtavan suorotuksen, ja onnistuvat luomaan sekä taidoillaan, että musiikillaan ja kaikella muullakin elokuvaan sen mahtavan tunnelman? Minäpä kerron. Syntyy legenda. Ja tästä elokuvasta voidaan käyttää sitä nimitystä aina, nyt ja tulevaisuudessakin. Rocky on kaikkien aikojen legendaarisin elokuva. Siis sekä omassa genressään tietysti, että myös kaikissa genreissä yhteensä. Enenpää ei tarvitse mainita. Koska mitään lisättävää ei enää ole.
nimimerkki: Tolppanen
Pisteet:
Arvosteltu: 07.11.2005
Katsottu: DVD
Anttilasta tuli ostettua elokuvat Carlito's Way ja Rocky. Rocky piti katsoa ensimmäisenä, sillä sitä on kehuttu Tykissä aika lailla. Ja kyllä oli hieno elokuva. Musiikki, nyrkkeilykohtaukset, Syltty ja kaikki muu mahtava! Syltty, joka on totuttu näkemään tyhjänpäiväisissä action-leffoissa, ei tuottanut minulle pettynystä roolisuorituksellaan, sillä äijähän (paino sanalla ÄIJÄ) näyttelee aivan loistavasti. Ohjaustakin pitää ylistää, sillä John G. Avildsen ohjaa hallitusti ja hienosti kohti vääjäämätöntä loppuhuipennusta.
Juonen voipi lukea muista tykityksistä tuolta alempaa.
Loistavia kohtauksia elokuvasta löytyy oikein kunnolla, esim: Treenaus, nyrkkeilyjaksot, "She's very excited" -kohtaus sekä muita hienoja kohtauksia.
Elokuvan paras hahmo on ehdottomasti Mickey - tuo vanha valmentaja, jolla on ikäviä muistoja nyrkkeilystä, ja joka tahtoo auttaa Rockya valmentautumaan otteluun. Itse Rocky Balboa aka. "The Italian Stallion" tulee hyvänä kakkosena.
Bill Contin musiikit ovat loistavia aina Fanfaresta Gonna Fly Nowhin. Eli ääniraidaltakin löytyy huippukamaa.
Lyhyesti: Mahtava elokuva, joka on parempi nyrkkeilyleffa kuin Raging Bull. Suositteln lämpimästi!
nimimerkki: Jope Pitkäviha
Pisteet:
Arvosteltu: 16.08.2005
Katsottu: DVD
Se oli tuossa 70-luvun puolivälissä, kun Sylvester Stallone lähti Hollywoodiin kauppaamaan käsikirjoituksiaan. Hän vaati vaatimalla, että käsikirjoittajan itse oli esitettävä pääosaa. Ajatuksesta ei pidetty, mutta Syltty oli loistava.
Rocky Balboa on ammattitason nyrkkeilijä, joka tekee töitä Gazzo-nimiselle pikkupomolle velkojenkeruu-gorillana. Rocky on kuitenkin liian hyvätahtoinen taittamaan rahattomien sormia. Rockyn kaveri Paulie järkkää Rockylle illaksi treffit siskonsa Adrianin kanssa. Adrian on neitsyt, eikä koskaan ole suudellut miestä ja on muutenkin tosi ujo. Rocky ja Adrian rakastuvat toisiinsa. Samaan aikaan nyrkkeilyn raskaansarjan mestari Apollo Creed päättää USA:n 200-vuotispäivänä antaa tuntemattomalle nyrkkeilijälle mahdollisuuden voittaa mestaruus. Apollo sattumalta valitsi Italialaisen orin Rocky Balboan. Rockya treenaa vanha entinen kehäkettu Mickey Goldmill ja kotona tukee Adrian.
Rocky on Rocky-leffoista ensimmäinen ja paras. Roolit ovat kaikki nappisuorituksia. Stallone on loistava Rockyna, Carl Weathers huumorintajuisena Apollona, Talia Shire ujona naapurintyttönä, Burt Young hauskana Pauliena - ja sitten leffan paras suoritus: 60-luvun Batmanien Pingviininä tunnettu Burgess Meredith ankarana ja toivoa antavana valmentajana.
Rocky on ehdottomasti ohjaaja John G. Avildsenin paras suoritus, jota hän ei ole vieläkään Karate Kideillänsä sun muilla pystynyt peittoamaan. Lopuksi annan plussaa vielä Rockyn legendaarisesta treenimusasta.
nimimerkki: FilmSanteri
Pisteet:
Arvosteltu: 21.10.2004
Katsottu: VHS
Arvostelija
FilmSanteri
Vieras
Rockyn tarina on klassinen. Tarina kertoo nyrkkeilijästä, jolle tarjoutuu mahdollisuus kohdata maailmanmestari. Samalla Rocky on myös tarina laitapuolen elämästä ja siitä, kuinka hyvällä sydämmellä ja sisulla voi pärjätä melkeinpä miten pitkälle vaan. Tämä saattaa kuulostaa vähän liioittelevalta, mutta mielestäni Rocky on paras elokuva mitä olen nähnyt. Siinä ei ole nimittäin mitään vikaa. Eikä mitään turhaa. Se vain on niin pirun hyvä.
Sylvester Stallone tekee Rockyna koko uransa parhaan suorituksen. Tämä leffahan alunperin nosti hänet valokeilaan, josta hän on myöhemmin pudonnut paljon alemmas. Toivoisin hänelle uuden tulemisen, koska mielestäni hän on maailman aliarvostetuin näyttelijä. Miehellä on nimittäin paljon muitakin hyviä leffoja. Rocky kertookin myös Stallonen kunniahimosta näyttelijänä ja samalla myös tavallaan hänen oman tarinansa.
Myös Leffan muut näyttelijät tekevät hyvää työtä. Ohjaus on sujuvaa. Musiikki on legendaarista. Klassisia kohtauksia on myös paljon, kuten Rockyn juoksu kaupungin läpi. Visuaalinen ilme on nuhjuisa, ja se sopiikin leffaan kuin nyrkki Apollo Creedin otsaan.
Leffan loppuratkaisukin on omaa luokkaansa, samoin kuin tunnelma. Muut urheiluleffat kalpenevat tämän rinnalla. Rocky on todellakin Oscarinsa ansainnut.
Jatko-osista voikin sitten olla montaa mieltä. Nehän ovat vain tämän ekan Rockyn toistoa, eikä niissä ole sellaista samanlaista taianomaisuutta kuin tässä. Silti ne ovat mielestäni ihan viihdyttäviä (Varsinkin 2&5). Rockyä voi todellakin suositella kaikille. Niin upea leffa on kyseessä. Tässä on sitä jotain!
nimimerkki: Jake #23
Pisteet:
Arvosteltu: 23.08.2004
Katsottu: VHS
Arvostelija
Jake #23
Vieras
Rockyssa tunnelma herätetään heti alussa! Mahtipontinen musiikki, Rocky teksti ja heti perään siirrytään kehään! Mahtavaa!
Rocky Balboa (Sylvester Stallone) on ikääntynyt nyrkkeilijä joka ottelee huonoja matseja väsyneesti, ja on kaikkien mielestä liian vanha hommiin. Herranjumala mieshän on vasta kolmenkymmenen! Maailmanmestari Apollo Creedin (Carl Weathers) vastustaja ei voi otella, ja syystä tai toisesta muitakaan nimimiehiä ei saada vedettyä otteluun. Mutta kyllä Apollo keinot keksii. Otetaan joku tuntematon. Se on kato hyvää pr:ää: "Apollo Creed antaa mahdollisuuden tuntemattomalle nyrkkeilijälle!" Hän itse toteaa. Amerikkalainen unelma, kuka tahansa voi voittaa! He (yllätys) valitsevat Rockyn, joka ei kuitenkaan heti innostu sentimentaalisuushöpinästä. Mutta miehen elämä on niin päin sukkia että hän lopulta suostuukin. Kävi miten kävi, rahaahan siitä tulee. Apollo uskoo homman olevan ohi parissa erässä, mutta Rocky saa uutta puhtia, ja alkaa treenaamaan ihan tosissaan. Lopussa sitten noustaan naruneliöön ottelemaan raskaansarjan maailmanmestaruudesta, koko Amerikan seuratessa...
Elokuvaa ei kannata luokitella toiminnaksi kuten jatko-osia. Draamaa tämä enemmän on, ehkä jännitysdraama olisi aika lähellä. Leffatykin kategorioiden mukaan ehdottomasti hiljaisuus! leffa.
John G.Avildsen ohjaa hyvin, eikä näyttelijäsuorituksissakaan ole valittamista. Sylttykin sopii osaansa kuin hanska käteen. Sly osaa myös kirjoittaa, se on huomattu. Kässäri on oikeasti hyvä, eikä ehkä sittenkään niin ennalta-arvattava... tai no, on se. Yllättävää loppua lukuunottamatta. Loppu tosiaan on tyrmäävä, eikä vain sillä että nyrkkeilyjakso on niin äijämäinen, upea ja adredaliinintäytteinen, vaan ihan ratkaisunkin kannalta. Katsokaa itse, ja ihmetelkää leffan mahtavuutta. Ehdottomasti Slyn paras, ja yksi omista lemppareistani.
Pisteet:
Arvosteltu: 28.06.2003
Katsottu: VHS
Elokuva on ajalta, kun Stallonen ura ei ollut vielä pilalla. Stallone käsikirjoitti ja näytteli pääosaa tässä hänen läpimurrossaan, joka oli tehty pienellä budjetilla ja varmaan siksi koska kaikki odottivat floppia, mutta ei ollut. Rockysta tuli suuri menestys, joka kertoo nyrkkeilijästä, jolla oli tilaisuus nyrkkeillä mestaruus Yhdysvaltain 200-vuotispäivänä. Elokuva kertoo hienosti millaista on asua slummissa ja toimia koronkiskurin gorillana, vaikka tahtoisi nyrkkeillä.
Burgess Meredithin näyttelemä Mickey, joka on kovanaamainen valmentaja on selvästi paras suoritus. Talia Shire menettelee ujona Adrianina kuten myös Burt Young Paulie-veljenä. Elokuvaan mahtuu paljon klassikkohetkiä, kuten Rockyn treenaus hienon musiikin säestyksellä ja loppuottelu, jossa Rocky näyttää mihin todella pystyy.
Rocky ei tietenkään voittanut ja oikeastaan se on hyvä, koska muuten se olisi ollut liian tavanomainen elokuva. Musiikkia soi paljon ja niistä kaikista on tullut varmaan klassikoita. Ainakin minä tykkäsin. Stallone mumisi jo tuolloin puhuessaan, mutta osasi näytellä paremmin mikä tekee tästä miehen selvästi parhaimman työn. Miten jatko-osat pystyivät olemaan niin huonoja?
Pisteet:
Arvosteltu: 17.10.2002
Katsottu: Kotona
