Rashômon - paholaisen temppeli (1950)
- Alkuperäinen nimi:
- Rashômon
- Tuotantovuosi:
- 1950
- Ohjaajat:
- Akira Kurosawa
- Pääosissa:
- Machiko Kyô, Masayki Yori, Takashi Shimura, Toshiro Mifune
- Maat:
- Japani
- Pituus:
- 88 min
- Genret:
- Trilleri
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (117): 
Oma pikatuomio
Eletään ilmeisesti 1500-luvun Japanissa. Mies löytää metsästä miehen ruumiin ja pian pahamaineinen rikollinen pidätetään jota myös syytetään tästäkin rikoksesta. Roisto tunnustaa sen ja aloittaa oman tarinansa. Mutta, kun silminnäkijä, vaimo ja jopa murhattu mies helvetistä osallistuu oman tarinansa kertomiseen selviää, että vain yksi puhuu totta.
Rashômon on toistaiseksi ainoa näkemäni täyden pisteiden leffa Kurosawan tuotannosta. Se ei kuitenkaan merkitse elokuvan tasoon mitään sillä se pomppasi kertaheitolla suosikki-elokuvieni joukkoon. Yllätyin kovasti, sillä yleensä kammoksun itämaisia leffoja ylinäyttelijöiden takia, mitä olen onnistunut löytämään paljon itämaisista leffoista. Rashômonissa kuitenkaan ei löydy lähes yhtään vaikka Mifunen nauraminen alkoikin vähän epäillyttää. Erityismaininnat näyttelystä menevätkin Toshiro Mifunelle ja Takashi Shimuralle. Rashômonissa Kurosawa on kuitenkin saanut revittyä paljonkin näyttelijöistä valkokankaalle.
Erityisesti leffa sai kokonaisen tähden loistavan kässärinsä ansiosta jonka neroutta ei voi kuvailla selvillä sanoilla. Aikansa sekä nykypäivänäkin todella mestarillinen. Elokuvan lyhyt pituus mahdollistaa myös sen, että kyllästymisen vaaraa ei ole lähimaillakaan, vaikka hidas tarinankerronta iskeekin.Kurosawa on jälleen ohjannut tyypillisen hyvin, mutta hän olisi saanut näyttelijöistään hiukan paremmin ottaa esille. Kurosawan suurin ongelmakin se taisi olla.Kuitenkin Kurosawan ohjaus toimii todella mallikkaasti ja on Rashômon myös miehen paras elokuvakin. Myös Kurosawan kuvaustyyli antaa mukavan tunnelman vaikka se meneekin välillä turhan amatöörimaiseksi.
Allerkirjoittanutta ei pahemmin kiinnosta Itämaiset elokuvat, mutta Kurosawan muita elokuvia tulen varmana vielä tarkastamaan. En pahemmin arvosta Kurosawaa ohjaajana, mutta hattua täytyy kyllä nostaa, näin loistavasta elokuvasta. Rashômon on Akira Kurosawan mestarillisin ja nerokkain elokuva, joka antaa positiivisen kuvan Japanilaisten elokuvateollisuudesta. Yhtään miettimättä tämä on Kurosawan paras sekä se pomppasi välittömästi TOP-20 listaankin. Vaikka ei pitäisi itämaisista elokuvista suosittelen lämpimästi, tulee varmasti yllättymään. Japanin kaikkein parhainta elokuvataidetta Kurosawan tyyliin.
nimimerkki: Mr. Sixpack
Pisteet:
Arvosteltu: 08.05.2005
Katsottu: DVD
Arvostelija
Mr. Sixpack
Vieras
Japani, 1500-luku. Pahamaineisella Rashomonin portilla tapahtuu raiskaus ja murha. Tapauksesta kuullaan neljää todistajaa: raiskattu nainen, pelätty rikollinen, tapauksen silminnäkijänä toimiva puunhakkaaja sekä murhattu mies, jonka todistajalausunto kuullaan haudan takaa meedion avulla (?!). Pian selviää ettei kaikki ole tapauksen suhteen todellakaan miltä näyttää...
Itse en ole koskaan oikein sisäistänyt Akira Kurosawan suurta arvostusta, eikä Rashomon ainakaan kiillottanut runsaasti ylistetyn japanilaisen "mestariohjaajan" nimeä silmissäni. Rashomonin teemat, ihmisen ahneus ja opportunistinen elämänasenne, sekä objektiivisuus kiistatilanteissa, ovat sinänsä erittäin mielenkiintoisia, mutta pääasiassa käsittämättömän amatöörimäiset mittasuhteet saavuttavien elokuvallisten kämmien takia aiheiden käsittely jää väkisinkin puolitiehen. Mm. kuvakulmat ovat välillä täysin hakusessa eikä kamera juuri liiku suuntaan tahi toiseen, mikä luo väkisinkin mielikuvan siitä että Kurosawa filmaa näytelmää, mikä ei ole järin otollinen lähtökohta elokuvalle. Ensimmäisen kolmen vartin aikana draaman kaari on ohjaajalta täysin hukassa ja vasta puolen välin jälkeen tarina saa siivet alleen.
Tuotoksen rampauttavin tekijä on kuitenkin musiikki. Luulisi nyt ammattiohjaajan ymmärtävän ettei elokuvamusiikkia voi käyttää alati taustalla raikaavana hissimusiikkina. Ainainen tapahtumien merkitysten ylikorostaminen tasapaksulla muzakilla hiveli ainakin tämän katsojan mielenkiintoa katuporalla. Elokuvamusiikin dramaturgisen merkityksen totaalista raiskaamista ei oikein voi pistää rainan iänkään piikkiin, koska jo 50-luvulla oli lukuisia elokuvohjaajia, jotka olivat sisäistäneet upeasti musiikin käytön kerronnallisena kikkana. Kurosawa ei ikävä kyllä lukeutunut heihin.
Näyttelijäsuorituksissa ei sinänsä ole huomautettavaa. Kurosawan vakikasvo Toshiro Mifune on railakkaassa vedossa niljakkaana pikkukonnana, samoin Ikirusta tunnettu Takashi Shimura puunhakkaajana, joka tietää asioista enemmän kun mitä antaa ilmi... Hahmot tukevat hienosti tarinaa ja ovat oikeastaan ainoa tekijä, joka pitää kokonaisuutta kasassa.
Elokuva on siitä hassu taiteenlaji, että vaikka taideteoksen aihe, teema ja motiivit olisivatkin vähän hakusessa, se ei välttämättä haittaa jos teos on elokuvallista riemujuhlaa. Sen sijaan elokuvalliset virheratkaisut saattavat kaataa sinänsä toimivan tarinan totaalisesti. Rashomon on tästä malliesimerkki. Jos ohjaaja ei saa vangittua katsojan mielenkiintoa edes vajaaksi puoleksitoistatunniksi, ei oikein voi klassikosta tässä yhteydessä puhua. Rashomon ei ole täysin toivoton tapaus, mutta se voisi olla paljon enemmän. Vaikea tätä on kenellekkään tällaisenaan suositella.
Pisteet:
Arvosteltu: 07.05.2005
Katsottu: DVD
Akira Kurosawa kuuluu ehdottomasti meikäläisen lempiohjaajiin. Kaikki leffat jotka olen nähnyt miehen tuotannosta ovat olleet todella hyviä, eikä Rashômon tee poikkeusta.
Puunhakkaaja löytää metsästä ruumiin 1500 luvun Japanissa. Hetken kuluttua pidätetään kuuluisa rikollinen, jota syytetään murhasta. Hän tunnustaa sen, ja kertoo tarinansa, joka ei kuitenkaan vastaa erään silminnäkijän tarinaa. Lopulta kuollut mieskin kertoo oman versionsa, vaimonsa suulla suoraan helvetistä, mutta sekin tarina on aivan eri kuin kaksi edellistä.
Leffan kässäri on suorastaan loistava, ja näyttelijät, etunenässä Toshiro Mifune aivan ylihyviä. Kurosawa on mestari, ja eittämättä yksi maailman parhaimmista ohjaajista. Rashômon on loistava historiallinen murhamysteeri, joka on hienosti rakennettu, ja jossa nähdään lähes sama tapahtuma uudestaan ja uudestaan, hieman eri versioina, eikä katsoja silti kyllästy missään vaiheessa, vaan mielenkiinto säilyy ehdottomasti loppuun saakka.
Ymmärrän kyllä jos joihinkin ei iske hitaasti etenevä tarinankerronta, mustavalkokuvaus, ja japani puhekielenä, mutta elokuvallisestihan tämä on loistokas pätkä, ja ainakin minusta jännittävä, mielenkiintoinen ja jopa viihdyttävä taideleffa on kyseessä. Suosittelen.
Pisteet:
Arvosteltu: 16.03.2004
Katsottu: DVD
