Mitäs me spartalaiset
- Alkuperäinen nimi:
- Meet The Spartans
- Tuotantovuosi:
- 2008
- Ohjaajat:
- Aaron Seltzer, Jason Friedberg
- Käsikirjoittajat:
- Aaron Seltzer, Jason Friedberg
- Pääosissa:
- Carmen Electra, Diedrich Bader, Ken Davitian, Kevin Sorbo, Sean Maguire
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 84 min
- Genret:
- Komedia
Taas pitkästä aikaa pääsee katselemaan parodiaa ja tällä kertaahan pilkkaa väännetään viime vuoden hittielokuvasta 300. Epic Movien nähneenä osasin odottaa tämänkin elokuvan olevan täynnä hölmöä huumoria ja turhaa julkkissekoilua. Osuin naulan kantaan.
Elokuvan tarina on matkittu suoraan elokuvasta 300, tosin tässä versiossa urheita spartalaisia on vain kolmetoista, ja suuret taistelut käydään trikkitaustalla tehtyjä persialaisia vastaan. Matkan varrella julkimot ja Idols-tuomarit saavat taas kerran ansionsa mukaan. Leffan huumori koostuu suurimmaksi osaksi 300-leffaa käsittelevistä vitseistä, mutta mukana on myös runsaasti kakkahuumoria, törmäilyä ja tahallista lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tietysti mukaan on ängetty pakolliset julkkisvitsit, jotka olisi suosiolla voinut jättää pois. Kun ei kerran ole palkattu edes näitä julkkiksia muistuttavia henkilöitä, ei voi muuta kuin katsoa häpeillen. Ei paljoa naurata kun sama henkilö esittää Paris Hiltonia, Britney Spearsia ja Paula Abdulia. Toinen seikka joka ärsytti, oli piilomainonta, joka ei rajoittunut vain tuotemerkkien näkymiseen taustalla, vaan ruutuun pamahti aina tuotemerkki ja iskulause, ehkäpä jopa tunnarikin. Huoh.
Yhteenvetona voisi sanoa elokuvan olleen kerran katsottava pläjäys, jonka parasta antia olivat 300 aiheiset vitsit. Ne naurattivat, mutta hauskuutta laskivat julkkisjutut, sekä pitkitetyt kohtaukset, joissa ei aina välttämättä olisi mitään merkitystä. Eli jos et ole nähnyt elokuvaa 300, en suosittele katsomaan tätä.
Pitkästä aikaa oli mukava käydä katsomassa joku leffaparodia ja tällä kertaa katsastukseen päätyi uusi Mitäs me spartalaiset -elokuva, joka vääntää alapää- ja homohuumoria etenkin mestarillisesta 300-leffasta.
Kuten 300-leffasakin, tämän elokuvan Spartassa miehet koulutetaan jo lapsina taistelukoneiksi. Nuori kuningas Leonadis joutuu kohtaamaan miehuuskokeessaan verenhimoisen pingviinin, jonka teurastettuaan hän palaa kotikonnuilleen kuninkaana. Kuningattareksi päätyy lutkahtava Margo, joka kuninkaan selän takana (myös kirjaimellisesti) esittelee sulojaan myös muille miehille. Pian koittaa aika, jolloin kuninkaan on johdatettava urhea kolmensadan.. siis kolmentoista miehen joukkonsa persialaisia vastaan, jotka suunnittelevat orjuuttavansa Spartan lihavan jumalakuningas Xerxesin johdolla. Luvassa on nauruhermoja kutkuttava seikkailu, jossa ison luokan leffat, sarjaformaatit ja julkkikset saavat oman osansa.
Vaikka elokuva naurattikin lähes kaiken aikaa, jotkut vitsit menivät yli hilseen. Itse ainakin koin suuren epäilyksen hetken Shrek-vauvan oksennettua vihreää limaa heti alkumetreillä. Loppua kohden vitsit kuitenkin paranevat. On silti huomautettava, että niistä suurin osa aukeaa vain niille, jotka ovat katsoneet elokuvan 300 ja seuranneet vähänkin viimeaikojen viihdemaailman tapahtumia.
Kaiken kaikkiaan Mitäs me spartalaiset on hauska elokuvakokemus mutta veikkaanpa, että vain niille, joilla riittää kieroutunutta huumorintajua astetta rivoimmille jutuille.
Elokuvaparodiat olivat cooleja joskus ZAZ-kolmikon (Zucker-Abrahams-Zucker) kultaisella 1980-luvulla. Silloin kakkahuumori oli minimissään sekä vitsit fiksuja ja tuoreita. Pääasiassa 300-leffaa parodioiva Mitäs me spartalaiset kokeilee jännittävää uutta kaavaa: maksimaalisesti kakkahuumoria sekä hönöjä ja vanhoja vitsejä. Henkilökohtaisesti en oikein innostunut, mutta älkää antako sen häiritä.
300:n tarinaa ja juonta seuraileva hupailu vie katsojan Spartaksi väitettyyn paikkaan, jossa seurataan kuningas Leonidaksen kasvua. Vitsien taso tässä vaiheessa? Noh, Shrek-vauva pullauttaa kolme saavillista vihreää mönjää nimettömän ukon päälle. Brangelina-parillekin irvaillaan, mutta ellet ole kuullut päivän kuumia viihdeuutisia ja edes jonkinmoinen leffafriikki, et tajua, mistä on kysymys.
Kun Leonidas (Maguire) on mitassaan, hänen pitää puolustaa maataan kourallisella sotureita. Legendaarista. Mitäs me spartalaiset ei silti ole millään tasolla legendaarinen tapaus. Sen huippukohdat ovat kaksi musikaalinumeroa, joissa naureskellaan viihdemaailmalle ja puolialastomien soturien machoudelle. Osansa pilkasta saavat erilaiset TV-kilpailut Tanssii tähtien kanssa -kisasta American Idolsiin. Aitojen julkkiksien sijaan tarjolla ovat mm. ei-yhtään-Paris-Hiltonin näköinen Paris (Nicole Parker), etäisesti Britney Spearsin muotoinen Britney (edelleen Parker) ja Simon Cowellin aksentilla puhuva tyyppi (Jim Piddock). Moni näistä nimistä on jo juorupalstoilla revitty naurunalaiseksi, joten leffan jutut eivät oikein toimi. Yhtä ja samaa vitsiä puserretaan läpi niin kauan, ettei siitä jää käteen edes rusinaa.
Mikä Mitäs me spartalaiset -rainassa sitten eniten kyrsii? Ensinnäkin lapsiin kohdistuva yletön väkivalta. Esimerkiksi Leonidas muksii poikaansa siinä määrin, että jutun hupaisuus valahtaa jo miinuksen puolelle. Toinen seikka on Kevin Sorbo. 1990-luvun TV-Hercules on valitettavasti vanhan roolinsa vanki, eikä kai siksi voi muuta kuin vetää nahkashortsit jalkaan ja heilua miekka tanassa tällaisessa elokuvassa. Jotenkin silti tuntuu, että miehestä olisi muuhunkin. Toivotan miekkoselle parempaa jatkoa. Muille tämän elokuvan näyttelijöille ja työläisille... Noh, heille riittävät feikki-Cowellin väheksyvyyttä läpsyvät aplodit.






















































