Taas yksi löysääkin vetelämpi leffaparodia.

26.3.2008 22:00

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Meet The Spartans
Valmistusvuosi:2008
Pituus:84 min

Elokuvaparodiat olivat cooleja joskus ZAZ-kolmikon (Zucker-Abrahams-Zucker) kultaisella 1980-luvulla. Silloin kakkahuumori oli minimissään sekä vitsit fiksuja ja tuoreita. Pääasiassa 300-leffaa parodioiva Mitäs me spartalaiset kokeilee jännittävää uutta kaavaa: maksimaalisesti kakkahuumoria sekä hönöjä ja vanhoja vitsejä. Henkilökohtaisesti en oikein innostunut, mutta älkää antako sen häiritä.

300:n tarinaa ja juonta seuraileva hupailu vie katsojan Spartaksi väitettyyn paikkaan, jossa seurataan kuningas Leonidaksen kasvua. Vitsien taso tässä vaiheessa? Noh, Shrek-vauva pullauttaa kolme saavillista vihreää mönjää nimettömän ukon päälle. Brangelina-parillekin irvaillaan, mutta ellet ole kuullut päivän kuumia viihdeuutisia ja edes jonkinmoinen leffafriikki, et tajua, mistä on kysymys.

Kun Leonidas (Maguire) on mitassaan, hänen pitää puolustaa maataan kourallisella sotureita. Legendaarista. Mitäs me spartalaiset ei silti ole millään tasolla legendaarinen tapaus. Sen huippukohdat ovat kaksi musikaalinumeroa, joissa naureskellaan viihdemaailmalle ja puolialastomien soturien machoudelle. Osansa pilkasta saavat erilaiset TV-kilpailut Tanssii tähtien kanssa -kisasta American Idolsiin. Aitojen julkkiksien sijaan tarjolla ovat mm. ei-yhtään-Paris-Hiltonin näköinen Paris (Nicole Parker), etäisesti Britney Spearsin muotoinen Britney (edelleen Parker) ja Simon Cowellin aksentilla puhuva tyyppi (Jim Piddock). Moni näistä nimistä on jo juorupalstoilla revitty naurunalaiseksi, joten leffan jutut eivät oikein toimi. Yhtä ja samaa vitsiä puserretaan läpi niin kauan, ettei siitä jää käteen edes rusinaa.

Mikä Mitäs me spartalaiset -rainassa sitten eniten kyrsii? Ensinnäkin lapsiin kohdistuva yletön väkivalta. Esimerkiksi Leonidas muksii poikaansa siinä määrin, että jutun hupaisuus valahtaa jo miinuksen puolelle. Toinen seikka on Kevin Sorbo. 1990-luvun TV-Hercules on valitettavasti vanhan roolinsa vanki, eikä kai siksi voi muuta kuin vetää nahkashortsit jalkaan ja heilua miekka tanassa tällaisessa elokuvassa. Jotenkin silti tuntuu, että miehestä olisi muuhunkin. Toivotan miekkoselle parempaa jatkoa. Muille tämän elokuvan näyttelijöille ja työläisille… Noh, heille riittävät feikki-Cowellin väheksyvyyttä läpsyvät aplodit.

Arvosteltu: 26.03.2008

Lisää luettavaa