Lot Like Love, A (2005)
- Tuotantovuosi:
- 2005
- Ohjaajat:
- Nigel Cole
- Pääosissa:
- Aimee Garcia, Amanda Peet, Ashton Kutcher, Jeremy Sisto, Melissa van der Schyff, Taryn Manning
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 107 min
- Genret:
- Komedia, Draama
Oliver (Ashton Kutcher) saapuu Los Angelesin lentokentälle ja tapaa Emilyn (Amanda Peet), joka riitelee poikaystävänsä kanssa. Molemman ovat menossa New Yorkiin, ja harrastavat nopeaa seksiä lentokoneen vessassa. Seuraavan seitsemän vuoden aikana kaksikko tapaa milloin missäkin tilanteessa käyden lävitse molempien parisuhteet ja uramuutokset. Oliver ja Emily muodostavat vahvan ja kummallisen ystävyyssuhteen, johon kuuluu satunnaista seksiä ja rutkasti vääriä ajoituksia.
Kyllähän se tiedetään miten tässäkin tulee käymään. Siltikin elokuva pistää miettimään, että olisikohan tässä poikkeus kategoriaan. Ja vastaus on, että tavallaan kyllä, koska juoni on aika nerokas ja leffan idea on ihan kiinnostava. Eikä ihan turhaan ole komediakategoriaan laitettu, koska kyllähän elokuva välillä naurattaakin.
Ashton Kutcher ja Amanda Peet tekevät aika tasapaksut, eikä mitenkään ihmeelliset roolisuoritukset. Kutcher on kyllä suloinen Oliverina, mutta Peet ei säväytä ei sitten yhtään. Muutenkin kaksikko on parina jotenkin epäuskottava ja lälly, eikä heidän välillään ole minkäänlaista vetovoimaan.
Heikoista puolistaan huolimatta A Lot Like Love on kerran tai kaksi katsottava elokuva, josta voi jossain mielentilassa nauttiakin.
Lentokenttä, Oliver (Kutcher) ja Emily (Peet). Emily on juuri tapellut poikaystävänsä kanssa, kun hänen katseensa kohtaa Oliverin katseen. Onpas siinä kivan näköinen dude. Oliverista Emilykin on kiinnostava pakkaus. Niin kiinnostava, että myöhemmin nuoret harjoittavat rakkautta lentokoneen vessassa. Sen piti jäädä vain yhteen kertaan, mutta koska maailma on niin pieni, Oliver ja Emily eivät voi olla törmäämättä toisiinsa tai ex-heiloihinsa uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen.
Romanttiset komediat ovat lähes poikkeuksetta ennalta arvattavia ja pullollaan genren kiihottavimpia kliseitä. Onko A Lot Like Love sitten poikkeus? Njet. Siinä on vieläpä ärsyttävyyteen asti päähenkilöiden tunnelmia ja tuntemuksia alleviivaavaa poppia. Leffa tuntuu jo alussa siirapissa hiihtelyltä. Ei oikein luista, ei. (Eipä siis ihme, että IMDB:n puolella joku kommentoi tätä elokuvaa tylsäksi.) Mutta jos antaa leffan vain viedä ja unohtaa That ’70s Show’n Ashton ”Kelso” Kutcherin menneisyyden sekä tarinan auttamattoman hollywoodilaisuuden, ei taatusti pety.
Amanda Peet on elokuvan dynamo, rooliinsa sopivasti naapurintyttömäinen ja jokseenkin järkevän oloinen nuori nainen. Kutcher tekee hyvää työtä hänkin, vaikka miestä rasittavat hänen ”täydellinen” ulkonäkönsä ja tv-uransa. Kuitenkin Amandan ja Ashtonin kemiat pelaavat yhteen sen verran hyvin, että heitä on mukava katsoa. Repliikit esitetään niin luonnollisella tavalla, että iso osa juuri Peetin ja Kutcherin hahmojen välisistä keskusteluista vaikuttaa improvisoiduilta. Hyvä homma, elokuvan rento fiilis tarttuu yleisöönkin.
A Lot Like Love ei missään nimessä ole nopeiden ja raskaalla toiminnalla ahdettujen leffojen ystäville. Sen kohdeyleisöä ovat pikemminkin romantiikan puutteessa nääntyvät ihmispolot. Heille se on must.






















































