Liftari (1986)
- Alkuperäinen nimi:
- Hitcher, The
- Tuotantovuosi:
- 1986
- Ohjaajat:
- Robert Harmon
- Pääosissa:
- C. Thomas Howell, Jeffrey DeMunn, Jennifer Jason Leigh, Rutger Hauer
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 97 min
- Genret:
- Draama, Toiminta, Kauhu
Jim Halsey (C. Thomas Howell) ajelee rauhallisesti kohti Kaliforniaa San Diegoon toimitettavalla autolla. Matka on tylsä ja tapahtumaköyhä. Hän jopa meinaa ajaa rekan alle nukahtaessaan. Hän päättää ottaa kyytiin liftarin. Aukaistessaan oven Halsey kommentoi Liftarille: "My mom told me to never do this." Kyllä se äiti tietää aina parhaiten, nimittäin esiteltyään itsensä John Ryderiksi, liftari alkaa puhua edellisestä kyydistään ja sen auton kuskista. Tilanteen käydessä sietämättömäksi, Halsey saa juuri ja juuri potkaistua psykopaatin tienposkeen. Tästä alkaa tavanomainen kissa ja hiiri -leikki.
C. Thomas Howell on tönkkö kuin puupökkelö pääosassa. Alku näyttää hänen osalta jopa hyvältä, mutta loppua kohti mentäessä hän alkaa ärsyttämään katsojaa suunnattomasti. Tämän elokuvan jälkeen hänelle ei olekaan siunaantunut kovin kummoisia rooleja. Rutger Hauer on leffan suola. Hän on juuri oikea valinta osaansa, ja hän pelastaakin miltei koko elokuvan. Sivuroolissa oleva Jennifer Jason Leighillä ei olekaan sitten melkein mitään tekemistä. Tämä hahmo uppoaa muiden keskinkertaisten sivuroolien joukkoon helposti.
Robert Harmon ohjaa suhteellisen hyvin. Eric Redin käsikirjoitus sisältää liikaa ennalta-arvattavuuksia, uskottavuusongelmia sekä paljon suvantokohtia. Kohtauksen jälkeen jossa Halsey ja Nash (Jennifer Jason Leigh) pakenevat poliisiautolla bussin luota kamera liikkuu taaksepäin ja tuo esiin yllättäen kenenkäs muunkaan kuin Ryderin maasturin. Aina kun Ryder näyttäytyy, hän vain ilmestyy jostain ja katoaa aina saman tien kuin jokin aave. Elokuva onkin todella hauska uskottavuusongelmineen, hidastempoinen ja pitkäveteinen, toimintakin jää aika vähäksi. Loppu on liian ennalta-arvattava jotta se voisi enää elokuvaa pelastaa.
Yhteenveto: Joillekin tämä iskee, minulle ei ainakaan. Hauer on ainoa valopilkku tässä elokuvassa ja siitä annankin sen ylimääräisen lisäpisteen. Puoltatoista tuntia enempää ei olisi voinut ajatellakaan tämän elokuvan pituudeksi. Pitää kai tämäkin joskus katsoa uudestaan ja miettiä sitten nouseeko pisteet. Mutta siihen menee vielä aikaa.
nimimerkki: mbay
Liftarin yleisilme on sanalla sanottuna pökkelö. Oikeastaan mikään elokuvan osa-alue ei ole erityisen priimakunnossa, mutta silti jollain kieroutuneella tavalla Liftari jaksaa viihdyttää koko kestonsa ajan. Pikkunäppärä tarina kertoo tyypistä, joka poimii keskellä synkkää ja myrskyistä yötä autoonsa tien vieressä seisovan liftarin. Ennemmin kuin äkkiä idea osoittautuu kuitenkin huonoksi, kun kovasti Rutger Haueria muistuttava liftari rupeaa osoittautumaan hieman psykoottiseksi. Onnekseen liftari saadaan passitettua autosta ulos ja matka voi jatkua iloisin mielin, vaan eipä kovinkaan kauaa, kun liftari on jälleen sankarimme kintereillä pelaten sairasta kissa ja hiiri-leikkiään.
Liftari on ihaltavan pelkistetty elokuva. Turhan puhumista ei esiinny kuin aseiden piipuista, samoin niin (kasari)musiikki kuin miljöökin (autiomaa) ovat pyhiä yksinkertaisuuksia, jotka toimivat enemmän kuin edukseen elokuvan tunnelman luonnissa.
Hahmojen uskottavuudesta ei juurikaan voida puhua ja liftarikin osoittaa omaavansa melkeinpä puolijumalan voimat, mutta se ei elokuvan yleisilmeestä pääse paljoa lohkaisemaan. Näyttelijätyöskentely on tasaisen keskinkertaista. Rutger Hauer tekee leffan parhaan roolin, mutta varsinaiseksi päähenkilöksi tarkoitettu C. Thomas Howell ei pääse vakuuttamaan, toisaalta ei myöskään erityisemmin ärsyttämään. Pakollisena naisena nähtävä Jennifer Jason Leigh vetää myös keskinkertaisen roolin.
Ohjauksessa ei sen kummempia kikkoja käytellä niin kerronnassa kuin visuaalisuudessakaan. Autiomaa on sopivan karu tapahtumapaikka elokuvalle ja sopivalle mittatasolle vedetyt goreilutkin jaksavat viihdyttää. Kyllähän tarinan taso lähtee loppua kohden tasaisesti tippumaan, mutta pohjamutiin asti ei vielä ehditä (mainittakoon että se "lopputaistelu" oli hyvä). Kliseitä vilisee, eikä leffa muutenkaan paljoa omaperäisyydellä hehkuttele. Mitään perusactionia syvällisempää ei leffasta kannata edes yrittää etsiä, vaan se kannattaa katsoa sopivan aivottamassa mielentilassa, jolloin pätkä varmasti uppoaa.
nimimerkki: Siperia Jones
Liftaaminen on juttu, jota en oikein ole ikinä ymmärtänyt. Kai siinä nyt pitää olla ihan tietynlainen ihminen, että jaksaa sellaisella konstilla lähteä matkustamaan. Itse en ole tarpeeksi sosiaalinen tai luottavainen hommaan, ja vielä vähemmän ottaisin ketään kyytiin. Tämän elokuvan näkemisen jälkeen meikäläiseltä onkin sitten ihan turha tulla kinuamaan peukalokyytiä.
The Hitcher ei ole varsinainen kauhuelokuva, vaan oikeamminkin jännäri. Mutta siitä huolimatta se on pelottavampi kuin suurin osa oikeista kauhufilmeistä. Pelko on tietysti henkilökohtainen asia. Eri asiat pelottavat eri ihmisiä. Meikäläinen on aina ollut realisti, joten aaveet ja kaikenmaailman möröt eivät oikein ole onnistuneet varsinaisesti pelottamaan, mutta Liftarin keskushenkilö voisi olla kuka tahansa meistä. Hemmo vaan ajelee autiomaassa yöllä, matkalla San Diegoon, ja poimii hetken mielijohteesta kyytiinsä liftarin. Tästä alkaa varsinainen helvetti.
Niinpä. Elokuvan dialogi on minimalisoitu, visuaalinen ilme pelkistetty ja turruttava, autiomaa saadaan näyttämään loputtomalta ja todellakin autiolta. Hahmoja ei taustoiteta eikä syvennetä millään lailla. Tästä voisi useimpia elokuvia haukkua, mutta Liftarissa se on erinomaisesti toimiva, ja varmasti harkittu, tehokeino. Näin luodaan tunnelma, että tämä tapahtuu tässä ja nyt. Filmi on sijoitettu 1980-luvulle, mutta yhtä hyvin se voisi tapahtua 1950-luvulla tai ylihuomenna. Koska päähenkilöstä ei saada tietää sen enempää, eikä katsoja voi muodostaa miehestä muuta kuvaa kuin sen perusteella, minkä näkee, voi häneen samaistua, ja näin saadaan luotua pakokauhua ja pelkoa. Psykopaattinen liftari on ihminen, mutta samalla kaiken pahan ilmentymä ja kaikki se, mitä olet aina pelännyt. Pirullisen nerokasta, sanoisin.
Sananen vielä Rutger Hauerista, aliarvostetusta mestarista, joka vetää tässäkin elokuvassa täydellisyyttä hipovan roolin. Tunnelman ja toteutuksen lisäksi Hauer kovine silmineen ja käheine äänineen on se, joka saa katsojan pelkäämään. Pisteet siis sinnekin suuntaan, toivotaan, että mies vielä vanhoilla päivillään saisi hyviä rooleja vedettäväksi.
Jim Halseylla (Howell) on edessään tylsä ja pitkä automatka, joten hän poimii seurakseen kyytiinsä tiensivusta liftarin (Hauer). Pian paljastuukin, että liftari on hullu psykopaatti joten Jim potkii äijän ulos autosta. Mutta se ei pysäytäkkään liftaria vaan hän lähtee jahtaamaan Jimiä.
Liftari on upea pieni elokuva. Sen näyttelijät ovat hyviä, ohjaus toimii ja käsikirjoitus on kekseliäs. Rutger Hauer on liftarina niin uskomattoman hyvä. Tämä on Blade Runnerin kanssa hänen paras elokuvansa. Ja on se Jim Halseytä esittävä C. Thomas Howell erittäin hyvä. Elokuvassa on kohtalaisen nopea tempo, joten hengähdystaukoja on vähän. Tämä on tietenkin hyvä asia.
Ohjaaja Robert Harmon on minulle täysin tuntematon, mutta hän on lahjakas ohjaaja tämän perusteella. Käsikirjoituksesta vastannut Eric Red on iskenyt kultasuoneen. Red on käsikirjoittanut ja ohjannut myös sellaisen elokuvan kuin Body Parts jossa näyttelevät Jeff Fahey ja Brad Dourif. Jälkimmäinen tunnetaan paremmin Child 's Play-elokuvien Chuckyn äänenä.
Takaisin Liftariin. Liftari on myös aika väkivaltainen elokuva. Siinä ei mässäillä verellä ja suuri osa murhista tapahtuu katsojan näkökentän ulkopuolella joten mielikuvitus saa hommia. Mutta kyllähän sitä ruumiita ja muutama murha aina voidaan näyttää. Tämän seikan takia K-18 ikäraja on paikallaan.
Yhteenveto: Liftari on pieni, tehokas toimintjännäri josta on vaikea sanoa mitään pahaa. Näyttelijät ovat kohdallaan, ohjaus pelaa ja käsikirjoitus ei ole tylsä. Elokuvan sanoma tulee myös perille: älä ikin ota ketään sinulle vierasta kyytiisi. Joten ostakaa tai vuokratkaa Liftari. Ette tule pettymään.
nimimerkki: Ash























































