Ichi the Killer (2001)

Sadistinen ja sarjakuvamainen teurastuskuvaelma.

Yakuzapomo katoaa ja iso summa rahaa myös. Tämän sadistis-masokistinen kakkosmies Kakihara (Tadanobu Asano) aikoo löytää tämän. Ilmiantaja Jijii (Shinya Tsukamoto) antaa vihjeen jonka mukaan tapauksen takana olisi toinen kopla, mutta sellaisen johtolangan kivulias tutkinta johtaa seurauksiin ja Kakihara on tyhjän päällä ja lisäksi hänen perässään on teurastava tappokone Ichi (Nao Omori) joka jättää jälkeensä kattoa peittävät veriroiskeet ja lattiaa peittävän suolistosalaatin.

Takashi Miike ei kumartele kuvia tai säästele katsojan mielenterveyttä tässä kiistatta sadistisessa ja sarjakuvamaisessa teurastuskuvaelmassa. Veri lentää hehtolitroissa ja jo viisi minuuttia alkun jälkeen kidutettu, suolistettu ja raiskattu enemmän kuin hieman ja verisien väkivaltakohtauksien välissä on myös juoni, joskin se on melkoisen ohut eikä ollenkaan pääasiana.

Vaikka elokuvan nimihenkilö on Ichi on varsinaisena päähenkilönä Tadanobu Asanon riehakkaan nautinnollisesti esittämä psykopaattisadisti Kakihara jonka masokistiset taipumukset ovat hänen ajavana voimanaan ja Ichissä hän näkee tilaisuuden kokea tuskaa. Nao Omori nimihenkilönä on säälittävä uhri joka on aivopesty mielettömäksi tappokoneeksi joka tietää olevansa huippuviritetty tappokone ja ennalta-arvaamaton sellainen myös.

Ohjaajana kunnostautunut Shinya Tsukamoto on lähes huomaamattoman anonyymi Jijii, joskin tästäkin kaljuuntuvasta miehestä paljastuu odottamattomia piirteitä. Hän on hirviön luoja ja sellaisena vielä hirviömäisempi ja toimittaa vakaan tukipilarityön riehakkaiden ja räikeiden kelmien joukossa.

Kokonaisuutta hallitsee Takashi Miiken energinen, suorastaan hyperaktiivinen ja armoton ohjaus. Raakuuksia ja väkivaltaa tulee vastaan sellaisella vauhdilla että heikompaa hirvittää, mutta onneksi Miike ei herkuttele niillä osuuksilla liikaa. Väkivaltaa on ja se näytetään suoraan, mutta herkuttelu on vähäistä ja tarinan hyväksi palvelevaa ja erityisesti nimihenkilön silpomista kuvatessaan hän on suorastaan pidättyväinen ja liioiteltu verisyys muistuttaa että kyseessä on 'vain' elokuva. Kuvasto on urbaania ja niljaista, mutta kuitenkin kaunista ja tarina tasapainottelee taitavasti staattisien, latteiden draamakohtausten ja hyperaktiivisten, nykivien ja kirskuvien teurastuskohtauksien välissä. Niihin draamakohtauksiin mahtuu myös väkivaltaa, joten sitä on luvassa ja paljon.

Missään nimessä kyseessä ei ole kevyt koko perheen draamakomedia, mutta veristä ja raakaa teurastusta etsivät huonon maun kannattajat löytävät Miiken roiskaisusta maukkaan välipalan joka tarjoilee myös niljakkaan omalaatuisen hahmogallerian.

Jurpo
Tähtääjä, 562 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 15.03.2010
Katsottu: Kotona

Miiken luoma maailma on juurikin niin karu ja sadistinen, kuin tarinasta voi päätellä.

Kulttisarjakuva-mangaan perustuva Ichi The Killer (Koroshiya1) sai kulttiohjaaja Takashi Miiken ohjaamaan siitä elokuvan vuonna 2001. Mitenkä sitten niinkin ääriväkivaltainen ja sadismia täynnä oleva tarina muutetaan elokuvaksi. No eipä hätää Takashi Miike hallitsee häiriintyneiden tarinoiden kertomisen erinomaisesti ja lopulta Ichi The Killer oli muuttunut elokuvaksi. Ichi The Killeristä on muodostunut jossain päin kulttielokuva ja kyllähän Ichillä statusta siihen on.

Shinjukun alamaailmassa tapahtuu. Ichi (Omori) on nuorena kiusattu ja päältäpäin nörtinomainen nuorimies, mutta miehestä tulee hetkessä The Killer. Ichi on aikoinaan aivopesty tappamaan kaikkia jotka olivat vastuussa hänen kiusaamisestaan. Ichi hoitaa päiviltä pois erään tunnetun yakuza-ryhmän pomon, jolta on kadonnut suuri summa rahaa. Tämän ryhmän pelätyin mies Kakihara (Asano) lähtee selvittämään mitä pomolle on sattunut, ja tulee sivussa kiduttaneeksi useita ihmisiä mitä rajuimmilla keinoilla.

Takashi Miiken luoma omaperäinen visuaalinen tyyli on Ichissä huipussaan. Miiken luoma maailma on juurikin niin karu ja sadistinen, kuin tarinasta voi päätellä. Verta suihkuaa vähän väliä enemmän kuin SPR:n varastoilla riittää, mutta Miike suihkuttaa verta tyylillä. Ichin vastenmielisyys sattaa aiheuttaa toisilla pahoinvointia, kun toisilla taasen pelkkää naurua. Miike sekoittaa hommaan tapansa mukaisesti sysimustaa huumoria, jota kaikki eivät välttämättä edes tunnista huumoriksi. Kaikesta huolimatta päägenreä on kuitenkin vaikea päätellä tapahtumien keskeltä.

Ichi The Killerin sisälle piiloutuu kuitenkin rankka tarina nuoresta pojasta, joka pakotetaan tappamaan, vaikka ei sitä haluaisi. Miike heittääkin hyviä repliikkejä Ichin suusta, joka potee tuskaansa olleessaan alansa parhaita. Kakihara puolestaan on täysin päinvastainen kuin Ichi. Kakihara kiduttaa ja tappaa huvikseen ja haluaa löytää vastauksen mikä tai kuka Ichi on. Lopun välien selvittelyissä otetaankin sitten miehestä mittaa, mutta ei mitenkään tavanomaisella tavalla.

Nao Omori tulkitsee loistavasti hiljaista ja raivostunutta Ichiä, joka hetkessä muuttuu tappokoneeksi. Tadanobu Asano on myöskin loistava viillellyn naaman omaavana Kakiharana, jonka kidutus menetelmät ovat välillä sellaista sadismia, että heikoilta oksat pois. Vielä on myönnettävä, että Kakiharan tupakointi hakee vertaistaan.

Kokonaisuutena Ichi The Killer sekoittaa äärimilleen vedetyn sadismin ja väkivallan täysin Takashi Miiken näköiseksi mestarilliseksi kertomukseksi kahden erilaisen tappajan yhteentörmäyksestä synkässä ja sadistisessa maailmassa.

nimimerkki: andy

andy
Käyttäjä, 327 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 26.09.2007
Katsottu: DVD

Väkivaltaa on enemmän kuin lääkäri määrää ja se ampuu yli enemmän kuin laki sallii.

Ichi the Killer ei liene enää kovin monelle täysin tuntematon elokuva, ainakin on saattanut kuulla huhuja kuinka sairaasta elokuvasta on kyse. Tottahan se on, ja hieman kyseenalaisen maineen se onkin maailmalla saavuttanut. Aikoinaan Ichi oli niitä elokuvia jotka alkoivat kasvattaa kiinnostustani aasialaisia elokuvia kohtaan, vaikken silloin tälle kyseiselle pätkälle kauheasti syttynytkään. Näin parin vuoden jälkeen kun kokemusta on japanilaisesta elokuvakulttuurista sekä etenkin kyseisen ohjaajan elokuvista karttunut, aukeni elokuva aivan uudella tavalla. Ichi tuntuu jakavan mielipiteet voimakkaasti kahtia, sitä joko rakastaa tai vihaa. Kuten jo saatoit arvata, itse kuulun ensimmäiseen ryhmään, ja elokuva on yksi suosikeistani.

Ichi the Killer perustuu samannimiseen mangaan (japanilainen sarjakuva), joka kertoo lapsena kiusatusta nörtistä, joka aivopestään armottomaksi tappokoneeksi. Tarina saa alkunsa kun yakuzapomo Anjo katoaa salaperäisesti, joka sekoittaa paikallisten yakuza-hemmojen kuviot totaalisesti. Tässä vaiheessa kuvioihin astuu elokuvan päähahmo, sadomasokisti yakuza Kakihara. Hän aloittaa etsinnät, joissa ei kuulusteltaville turhan paljon armoa suoda. Etsinnät saavat kuitenkin tiukan käänteen kun huhut Ichistä, tuosta sieluttomasta tappokoneesta saavat alkunsa.

Kuten jo mainitsin, elokuva perustuu mangaan, ja onnistuukin sen jäljittelemisessä loistavasti, mitä nyt olen hiukan tuohon mangaan tutustunut. Tämä näkyy erityisesti väkivallassa, joka on toteutettu erittäin näyttävästi sekä tarpeeksi uskollisesti esikuvalleen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että väkivaltaa on enemmän kuin lääkäri määrää ja se ampuu yli enemmän kuin laki sallii. Kuulostaa varmasti raa'alta meiningiltä, mutta usko pois, ruudulla se näyttää vielä raaemmalta. Toisaalta taas tuo sarjisväkivalta on huomattavasti kevyempää katsottavaa kuin jotkut totisemmat gore-elokuvat. Kuitenkin suosittelisin heikkohermoisimpien katsojien harkitsevan vielä pariin otteeseen Ichin katsomista.

Elokuvan nimi on hieman harhaanjohtava, sillä päähenkilö ei suinkaan ole Ichi, vaan Kakihara. Tadanabu Asano (Zatoichi, Last life in the universe) tekeekin uskomattoman hienon roolisuorituksen Kakiharana, joka on ehdottomasti yksi cooleimmista koskaan elokuvissa näkemistäni hahmoista. Hänen koko elämänsä tuntuu pyörivän väkivallan ympärillä, hän saa siitä ikään kuin seksuaalista tyydytystä, eikä pelkästään sen toteuttamisesta vaan yhtälailla sen kohteena olemisesta. Vaikka tarina pyöriikin pitkälti Kakiharan ympärillä, eivät muut hahmot jää huomiotta. Mukaan mahtuu monen monta ikimuistoista hahmoa, joista ei kaikkia voi spoilaamatta mainita, mutta mainittakoon vaikka hullun hauska salapoliisikaksikko, joista toinen jäljittää ihmisiä koiraakin tarkemmalla hajuaistilla.

Edellisten kappaleiden perusteella saattoi saada sellaisen kuvan että elokuva olisi pelkkää väkivallalla mässäilyä, näin ei todellakaan ole. Tarinassa on syvyyttä enemmän kuin mariaanien haudassa, ja sitä voi tulkita hyvinkin monella tapaa. Uskokaa tai älkää, sen voi nähdä eräänlaisena rakkaustarinana, ja kyseessä on kaikkea muuta kuin perinteinen rakkaustarina. Mukana on myös sitä takuuvarmaa Miiken huumoria, ja Ichiä voisikin luonnehtia mustaksi komediaksi. Elokuvan loistokkuus ei ole pelkästä tarinastakaan kiinni, vaan myös ohjauksen osalta se on mestarillinen. Kuvaus on kerrassaan upeaa, muutama kohtaus tuo ihan mieleen niin ikään upeasti kuvatun Unelmien Sielunmessun. Muutenkin on onnistuttu kohtausten rytmityksessä täydellisesti, tarina etenee juuri oikessa tahdissa eikä yksikään kohtaus tunnu turhalta. Miike on tosiaan ylittänyt itsensä.

Loppuun vielä mainittakoon, että elokuva on nähtävä leikkaamattomana. Olen nähnyt molemmat versiot ja leikatusta jäi mielestäni pois muutama juonen kannalta hyvinkin oleellinen kohtaus, enkä tarkoita pelkästään nänninleikkauskohtaa. Onneksi Suomessa Ichi on nimenomaan julkaistu täysin leikkaamattomana. Äkkiä siis ostamaan jos ei jo hyllystä löydy.

nimimerkki: Scuzzball

Scuzzball
Käyttäjä, 17 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 23.01.2005
Katsottu: DVD

Ruokapuoli kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen leffan katsomista.

Enpä muista milloin olisin katsonut viimeksi näin "sairasta" filmiä ja tuohonhan kategoriaan pläjäys normaalin kadun tallaajan mielestä kuluu. Hommaa on mainostettu maailman väkivaltaisimmaksi leffaksi ja katsottuani ymmärrän kyllä osittain miksi. Suolenpalasia lojuu lattiat täynnä ja veri suihkuaa. Ichi liikkuu vähän jossain splatter-huumorin sekä sadistisen meiningin rajamaastossa. Onhan tämän tyylinen meininki ihan oma lajityyppinsä ja Aasiassa tunnutaan olevan vihkiytyneitä enemmänkin asialle.

Juonesta: Ichi The Killer on melko säälittävä heppu, jota on nuorempana kiusattu koulussa. Alamaailman äijät on aivopesulla saaneet muuten niin rauhallisen hepun ryhtymään tappokoneeksi, joka raivon partaalle ajauduttuaan menettää kontrollin ja tuolloin alkaa jälkeä tulemaan, pahaa jälkeä. Ichiä käytetään siis hyväksi ja kun heppu pistää päiviltä yakuza-pampun niin Ichi saa peräänsä sadomasokistisen Kakiharan, jolla on myös omat menetelmänsä saada vastapuoli puhumaan ja kuulusteluja riittää.

Ichi ja Kakihara ovat molemmat oikeastaan leffan päähenkilöitä. Kumpaankaan ei voi oikein millään tavalla samaistua, sen verran julmaa meininki on. Tietenkin koulukiusatun rooli herättää sympatioita, mutta kylläpä ne symppispojot äkkiä ropisee alas Ichin käytöksen myötä vaikka se kuinka olisikin aivopesun tulosta. Muutenkin leffaa tulee katsottua enemmänkin väkivallan äimistelyn merkeissä kuin niin että hahmoista hakisi jotain syvällisempää.

Leffan juoni on löyhänlainen, mutta erilaisia raakoja yksityiskohtia piisaa, ei niistä sen enempää. Ruokapuoli kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen leffan katsomista, muuten voi kotikatsomossakin olla lattianpesun paikka. Tämä K-18 -pätkä ei missään nimessä sovi heikkohermoisille.

arska
Ylläpitäjä, 636 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 14.04.2003
Katsottu: DVD

Elokuvan väkivalta on todella yliampuvaa, eikä sen ole tarkoituskaan olla vakavaa.

Japanilainen ohjaaja Takashi Miike on lähiaikoina noussut suosioon kieroutuneilla elokuvillaan Audition, Dead or Alive sekä Ichi the Killer.

Eräs yakuza-pomo katoaa jäljettömiin monen miljoonan jenin kanssa, ja yksi sadistinen masokisti Kakihara aikoo ottaa selvää mitä pomolle on käynyt. Elokuva ei oikeastaan keskity Ichin ympärille, vaan enemmänkin Kakiharan ja muun yakuzan touhuamiseen. Ichi on "vain" aivopesty nössö ja hänen tulee tappaa kaikki pahimmat kiusaajat...

Plussaa tulee erityisesti hahmoista ja niiden outoudesta. Näyttelemisestä voin sanoa ainakin sen verran, että Tadanobu Asano on onnistunut roolissaan erityisen hyvin.

Elokuvan väkivalta on todella yliampuvaa, eikä sen ole tarkoituskaan olla vakavaa. Miiken musta huumori Ichi the Killerissä sai minut jopa nauramaan ääneen, mitä ei kovin usein tapahdu.

Ichi the Killer on tosiaankin väkivaltainen elokuva, eikä se varmasti sovi kaikille. Jos luulet, että kaikki on jo nähty, niin valintasi on Ichi the Killer. Suosittelen elokuvan katsomista ainakin toistamiseen, jos se ei ensimmäisellä katselukerralla kolahtanut, näin ainakin minä löysin siitä paljon uudenlaisia piirteitä.

nimimerkki: Tulikettu

Tulikettu
Käyttäjä, 5 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 07.08.2005
Katsottu: DVD