Hei, me lennetään! (1980)

Olen aina pitänyt kreisikomedioista ja parodioista, ja koska Hei, me lennetään! on sekä kreisikomedia että parodia, en mitenkään voinut olla ostamatta sitä. Kun aloin katsomaan Hei, me lennetään! -leffaa, odotukseni olivat lievästi sanottuna todella korkealla, sillä kyseistä pätkää on hehkutettu paljon ja sitä on sanottu jopa maailman parhaimmaksi komediaksi. Sanoinkuvaamattoman valtavia ennakko-odotuksia kasvattivat vielä Leslie Nielsenin mukana olo, ja se että kyseinen elokuva oli aikoinaan kuuluisan ZAZ-tiimin (David Zucker, Jim Abrahams, Jerry Zucker) ponnahduslauta kuuluisuuteen. Mutta miten tässä nyt sitten lopulta kävikään?

Kerrataan juoni vielä lyhyesti. Ted Striker (Robert Hays) on entinen toisen maailmansodan lentäjä-ässä, jolla on muitakin huolia kuin lentopelko. Hänellä on nimittäin lemmenhuolia tyttöystävänsä Elainen (Julie Hagerty) kanssa, joka toimii lentoemäntänä. Elaine haluaa ottaa vähän aikalisää suhteelle, mutta Ted tunkeekin väkisin mukaan lennolle. Mutta kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan, kun matkustajien lisäksi kaikki lentäjät sairastuvat vakavasti kesken lennon.

Hei, me lennetään! parodioi tunnetusti 70-luvun elokuvia, pääasiassa Zero Hour -nimistä elokuvaa, jossa juoni on hyvin samankaltainen kuin tässä. Muista elokuvista, kuten Tappajahaista, Saturday Night Feveristä ja jopa Pinocciosta löytyy vitsejä, mutta harvinaisen vähän. Puoliakaan näistä leffoista en ole nähnyt, joten varsinaisia ahaa-elämyksiä tämä ei tuottanut ollenkaan. Mutta onneksi parodiointi jää enemmänkin taka-alalle, kreisihuumorin viedessä voiton.

Vitsejä on paljon, mutta valitettavasti suurin osa on täysiä huteja. Ilmeisesti siksi, että ne vaativat liikaa ajattelua. Nauruhermot eivät revähtäneet elokuvan aikana kertaakaan, vaikka potentiaalia olisi kyllä ollut paljonkin. Esimerkiksi kulttuurivitseihin olisi voitu panostaa enemmän ja niitä olisi voitu hioa, sillä lentokoneessa elokuvan aikana nähdyt erilaiset ihmiset, kuten nunnat, hauskaa slangia puhuvat tummaihoiset ja buddhalaiset ym. eivät puoletkaan pääse oikeuksiinsa ja heistä ei edes yritetä repiä mitään hauskaa irti.

Ja koska Hei, me lennetään! on ZAZ-tiimin tekele, siinä nähdään ovelaa ja piristävää sanailua àla Leslie Nielsen. Myös muiden hahmojen dialogi toimii hyvin ja se on hilpeää. Nielsenin lisäksi myös toinenkin komedialeffojen veteraani Lloyd Bridges nähdään lausahtelemassa huvittavia vitsejä. Julie Hagerty on roolissaan aluksi siedettävä, mutta myöhemmin neidin "liian lempeä" ja vaisu ininää muistuttava ääni alkaa ärsyttämään. Leffan aikana vilahtaa myös hauskassa cameo-roolissa esiintyvä ammattikoripalloilija Kareem Abbul-Jabbar perämies Robert Murdockina.

Koko leffan keston ajan pokkailmeen pystyy pitämään hyvin lopputeksteihin saakka, vaikka parissa kohdassa meinaa pakostikin purskahtaa nauruun. Mutta sitten kun lopputekstit koittavat, tulee heti ajateltua, että leffan aikana ei tullut hirnahdettua ollenkaan, mutta silti hyvien näyttelijöiden ja ovelan dialogin muodostama kokonaisuus kannattelee elokuvaa hyvin loppuun asti. Parempia vitsejä kyllä odotin, mutta kokonaisuus pelastaa niiden puutteen.

Pisteet:
Arvosteltu: 09.11.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

MiiCa
Käyttäjä
66 arvostelua

David Zucker, Jerry Zucker ja Jim Abrahams loivat 1980 luvulla legendaarisen parodian, jossa nauruhermot ovat koetuksella eikä koskaan tule tylsää sekunttia.

Elokuva juontuu suoraan Zero Hour nimiseen katastrofileffaan, jossa lentokoneen miehistö joutuu ruokamyrkytyksen uhriksi. Tähän hätiin tulee sitten lentotaitoinen, sodassa lentänyt miekkonen. Airplanessa heppu kärsii huvittavasta juomisongelmastaan ja muista kokemuksistaan. Lentoemäntä on tyypillinen versio romanttisen elokuvan naistähdestä ja lentokapteeni on pikkaisen pervo tyyppi. Lentokoneessa oleva lääkäri pölisee omituisia ja valehtelee nenänsä pitkäksi, ja lennonjohto tornin päällikkö valittaa huonoista viikoista lopettaa alkoholin juominen ja jne.

Tätä kaikkea on siis Hei me lennetään elokuvan ensimmäinen osa, josta voi olla monta eri mieltä, mutta omasta mielestä tämä on nerokkain ja upeimmin kerrottu komedia. Zuckerit tykittävät ruudulle toinen toistaan hauskoja kohtauksia, saaden katsojan huomaamaan, että missään ei ole liikaa törsäilty. Elokuvassa melkein kaikki dialogit ja kohtaukset ovat suoraan Zero Hourista.

Parodiaa saa myös romanttiset komediat ja 1980 luvun legendaarisin Saturday Night Live. Jos etsit hyvälaatuista ja ratkiriemukasta huumoria, tässä on sellainen paketti, josta ei vauhtia puutu, saati sitten upeita näyttelijöitä.

Leslie Nielsen, Robert Hays, Julie Hagerty, Peter Graves Lloyd Bridges ja Stephen Stucky tekevät kertakaikkiaan kirkasta roolityötä. Legendaarinen Robert Stack tekee viileän, mutta törkeän hauskan osan lentokapteeni Rex Kramerina.

Pisteet:
Arvosteltu: 13.10.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

dcraig007
Käyttäjä
50 arvostelua

"Looks like I picked the wrong week to quit smoking. "

Sodassa traumautunut lentäjä Ted Striker (Hays) joutuu matkustamaan lentokoneella joita hän pelkää kuollakseen ollakseen lähempänä tyttöystäväänsä Elainea (Hagerty) jonka kanssa hänellä on ongelmia. Lentosää on huono ja lisäksi ruokamyrkytys tekee lentäjät toimintakyvyttömiksi. Ted Striker on ainoa joka pystyy toimimaan lentäjänä. Lennonjohdon McCroskey taas on valinnut väärän viikon paheittensa lopettamiseen.

"Looks like I picked the wrong week to quit drinking. "

Juonikuvio on vakava, mutta ZAZ-kolmikko vääntää sen päälaelleen lyöden mukaan uskomattoman määrän verbaalikomediaa, visuaalisia gageja, metahuumoria ja hupaisia henkilörooleja joita kaikkia näytellään vakavalla ilmeellä. On mahdotonta sanoa mikä on hauskin yksittäinen osuus tai vitsi tästä huumorin täyslaidallisesta, mutta kaikki toimii ja varmistaa että koko elokuvan ajan saa nauraa tasaista hörönaurua.

"Looks like I picked the wrong week to quit amphetamines. "

Näyttelijätyö on laadukasta ja komedian vahvistamiseksi kaikki toimitetaan vakavalla naamalla. Robert Hays on juuri sopivan hermoraunio ja Lloyd Bridgesin show on suorastaan mainio. Leslie Nielsen ensimmäisessä komediaroolissaan on hupaisa myös puhuessaan käsittämättömän hauskat repliikkinsä vakavalla ilmeellä. Lavastus ja tehosteet toimivat myös visuaalisen komedian apuina tehokkaasti.

"Looks like I picked the wrong week to quit sniffing glue. "

Lyhyenä yhteenvetona voi sanoa että ZAZ-triadi osuu komedian ytimeen ja ainoa heikkous on siinä että ei oikein kestä toista katsomiskertaa yhtä hirnuntahauskana. Hupaisa se on silti. Komedian kärkeä.

Pisteet:
Arvosteltu: 05.07.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Jurpo
Tähtääjä
263 arvostelua

Täytyy heti alkuun myöntää, että allekirjoittaneella on melko laiha kokemus komedioista, lähinnä on tullut katsottua sketsisarjoja, kuten Kummelia silloin tällöin. Mutta komediaelokuvakin voi olla onnistuessaan todella hyvä, kriteerinä vain se, että se saa katsojan todella nauramaan ja mielellään vieläpä runsaasti.

Ted Striker (Robert Hays) on entinen sotasankari, jolla on lemmenhuolia. Hänen tyttöystävänsä Elaine (Julie Hagerty) on jättämässä Tedin, koska ei enää ole varma toimiiko heidän suhteensa ja jaksaako Elaine kuunnella enää jatkuvia Tedin muisteluita sodasta. Elaine on lentoemäntä ja Ted "sattuukin" sitten samalle lennolle Elainen kanssa. Elaine ylittää vältellä Tediä tämän kiihkeistä yrityksistä huolimatta, samaan aikaan kun lentokoneen matkustajat alkavat sairastua yksi toisensa jälkeen. Sitten myös perämies, navigaattori ja lentäjä sairastuvat ja joudutaan ottamaan käyttöön autopilotti, joka on kyllä sen verran hulvattoman näköinen, ettei sille yksinkertaisesti voi olla nauramatta. Mutta konetta ei pystytä laskemaan autopilotin ollessa ohjaimissa ja Ted, joka on ainoa, joka on lentänyt lentokonetta matkustajien joukossa passitetaan ohjaamoon. Hän ei ole kuitenkaan koskaan ennen lentänyt nelimoottorisella matkustajakoneella ja joutuu opettelemaan koneen ohjaamisen suoralta kädeltä, joka johtaa taas lukuisiin naurettaviin ja hulvattomiin kohtauksiin.

Kylläpäs olikin hauska elokuva, ei voi muuta sanoa! Joskus elokuvassa eivät ole juoni ja tarina pääosissa ja nimenomaan Airplane! on juuri osoitus siitä. Näyttelijät ovat hyviä ja hoitavat hommansa kunnolla. Elokuva on täynnä hauskoja kohtauksia, osin myös realismin kustannuksella. Montakaan kohtausta ei voisi kuvitella missään tapauksessa tapahtuvan oikeassa elämässä ja muutamia täydellisiä epäkohtiakin elokuvasta löytyy. Mutta toisaalta taas, kyseinen asia ei juurikaan haittaa, koska näkeehän sen jo ensimetreiltä, ettei mistään kovinkaan syvällisestä elokuvasta ole kyse. Jos siis onnistuu nollaamaan aivonsa ja heittämään ne vähäksi aikaa narikkaan, on Airplane! loistavaa viihdettä ja kieli poskessa väännettyä kreisikomediaa, jota ei todellakaan kannata ottaa vakavasti.

Suosittelen siis Airplanea kaikille, jotka vaan pitävät "aivot narikkaan"-tyylisestä viihteestä tai muuten haluavat vaihtaa vapaalle.

nimimerkki: Tolppanen

Pisteet:
Arvosteltu: 08.08.2006
Katsottu: DVD

Arvostelija

Tolppanen
Käyttäjä
38 arvostelua

VAROITUS!
Tämän elokuvan aikana voit tukehtua, tai vaurioittaaa pahasti vatsalihaksiasi. Minulla oli ainakin tukehtumiskuolema lähellä, sillä Hei, me lennetään on irtovitsien kalashnikov, sekä ehdottomasti yksi maailman hauskimmista elokuvista. Niin hauska se on. Joten älä syytä ketään, jos elokuvan loputtua vatsalihaksesi ovat kipeitä, tai henki ei kulje. Sinua on varoitettu.

Ted Striker (Robert Hays) on normaali jäppiskä, joka kärsii tappavista lemmenhuolista (kirjaimellisesti). Hänen tyttöystävänsä (Julie Hagerty) on jättämässä tämän. Striker hyppää samaiseen lentokoneeseen, jossa hänen tyttöystävänsä on. Lentokoneen lentäjät saavat kuitenkin vaarallisen ruokamyrkytyksen ja Striker joutuu onhjaamaan konetta. Katsoja taas saa nauraa oikein kunnolla.

Hei, me lennetään pommittaa katsojaa vitseillä armottomasti. Erityisesti Leslie Nielsen saa suupielet väpättämään hupsuna tohtorina. Nielsen myös jättää muut näyttelijät varjoonsa oikein kunnolla, vaikka hekin näyttelevät hyvin.

Elokuvassa saa nauraa tuhannelle ja yhdelle asialle, kuten partiotyttöjen tappelulle, Srikerin murhaaville stooreille, Nielsenille, tunkeileville Jehovan todistajille, sekä muille unohtumille naurupommeille.

Yhteenvetona Hei, me lennetään on uskomattoman hauska huumorin merkkipaalu, joka loi muutamia komediakliseitä. Loistava elokuva. Ehdottomasti viiden tähden arvoinen leffa.

nimimerkki: Jope Pitkäviha

Pisteet:
Arvosteltu: 20.11.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

Jope Pitkäviha
Käyttäjä
36 arvostelua

Elokuvan juoni venytettynä niin pitäksi kuin mahdollista: Kesken "normaalin" reittilennon sen miehistö sairastuu ja lentäjän penkille joutuu vastentahtoinen mies, jolle lentäminen tuo mieleen pahoja muistoja sodasta jossa palveli lentäjänä.

Juoni ei tässä elokuvassa ole millään tavalla merkittävässä osassa. Koko elokuva perustuu puhtaasti kreisihuumorille, jollaista nykyään ei enää osata tehdä. Kaiken maailman Chris Rockit ja muut nykyajan koomikot eivät näin hyvää huumoria tunnistaisi vaikka se kirjoitettaisiin heille käsikirjoituksen muodossa paperille.

Elokuva on täynnä lauseita ja tapahtumia, joita ei todellisessa elämässä ikinä kuulisi tai näkisi, ja ne saavat katsojan nauruhermot nykimään. Kaikki on erittäin yliammuttua juuri sen verran että katsoja kuitenkin pysyy kärryillä tapahtumista. Tässä piileekin elokuvan hienous, Zucker-Abrahams-Zucker-kolmikko tiesivät mitä tekivät kun käsikirjoitusta väsäsivät.

Toki tässä elokuvassa on opettavainenkin puoli. Ilman tätä elokuvaa emme koskaan olisi saaneet vastausta näihin jo kauan mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin: "miten lentokoneesta katsotaan öljyt", "mitä tanssiaskeleita Travoltakaan ei osannut Saturday Night Feverin kuvauksissa" ja "miten Molonbo-heimon naiset tutustuivat Tupperwareen".

Lloyd Bridges tekee oivallisen roolisuorituksen lennonjohtajana, joka suureksi vahingokseen juuri tällä viikolla päätti lopettaa kaikki paheensa. Muutkin näyttelijät hoitavat työnsä riittävän hyvin, jotta tunnelma ei missään kohdassa lässähdä. Tekisi mieli sanoa että en suosittele elokuvaa täysjärkisille, mutta ehkä kyse on kuitenkin siitä että pitää vain tykätä tietynlaisesta huumorista, jotta saa tästä filmistä kaiken irti.

Pisteet:
Arvosteltu: 03.11.2003
Katsottu: DVD

Arvostelija

Jaqqe Nakuttaja
Vieras

ZAZ kolmikon parhaaksi saavutukseksi nousee ehdottomasti hullunhauska Hei me lennetään!, joka irvailee 70-luvun katastrooffielokuville ja heittää mitä kipeintä läppää koko leffan ajan.

Vähäpätöinen juoni kertoo lentokonematkasta, jossa miehistö saa ruokamyrkytyksen. Ainoa joka osaa konetta lentää on Ted Striker, mutta hän kärsii sotatraumoista ja on innolla selittämässä matkustajille ihmissuhdeongelmistaan.

Juoni on toisella kädelä hutaistu tekosyy irvailulle ja kaikkienaikojen komediapaukulle. Kässäri on hoidettu hyvin ja vitsiä tulee sellaisella syötöllä, että tosikoita hirvittää. Hei me lennetään pilailee kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle, mitään osa-aluetta ei jätetä väliin ja vitsit viedään aina mauttomuuksiin asti.

Näyttelijät tekevät hyvää työtä ja välillä täytyykin ihmetellä miten heidän pokka on pitänyt vitsien keskellä. Leslie Nielsenkin on tässä leffassa vähemmän ärsyttävä kuin yleensä. Zuckerit ja Abrahams hoitavat myös ohjauksen hyvin ja vauhdikkaasti. Henkilöhahmot eivät ole mitenkään erikoisesti krijoitettuja, mutta näyttelijät saavat niistä (yllättävän) paljon irti.

Hei me lennetään! ei ole turhaan viittä pallukkaa ansainnut se on kertakaikkiian hykellyttävän hauska pätkä ja naurattaa koko kestonsa ajan. Mitään syvällistä leffasta on turha etsiä ja asenne pitää olla rento kun leffaa rupeaa katsastelemaan niin Hei me lennetäästä saa todella hyvät naurut ja se kestää uudelleen katsomisenkin.

nimimerkki: Criiticco

Pisteet:
Arvosteltu: 05.08.2003
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Criiticco
Käyttäjä
61 arvostelua