Ai, Kun kaikki sortuu 2 on tullu pihalle. Ite en oo ainakaan nähny omassa kirjastossa. Pitääpi katsoa.

Tänä vuonna oon lukenu vasta vähän.

Kamala luonto: Ystävyyskirja (luin ystävänpäivän aikoihin) En oo pitäny niistä stripeistä mihin oon törmänny aiemmin lehdissä mut jostain syystä osa näistä kolahti)

Mika Lietzen: 1986

Sarjis sijottuu kyseiseen vuoteen, pikkukylään missä teinipojat pitää hevistä, roolipeleistä ja sellasesta ja mukana on hieman yliluonnollista. Ideana hyvä mutta kokonaisuus jätti vähän parantamisen varaa.

Deena Mohamed: Your wish is my command

Laaja, laajempi, laajin? Tämä käsitti ihan tajuttoman paljon keksittyä historiaa. Tämän maailmassa on siis keksitty pullottaa pullonhenkiä ja niitä sisältäviä pulloja säännöstellään tarkasti. Sarjakuva on omalaatuinen yhdistelmä kuviteltua historiaa, taikalampputarinaa, perhedraamaa, poliittista kommentointia, fantasiaa, scifiä, ihmisoikeusjuttuja, nuorten mielenterveysongelmia. Ainakin noita aiheita siinä oli. Paksu sarjis ku mikä. Tällä hetkellä mulle vuoden paras kirja.

Teen Titans Go! To the Library

No olipas turha sarjis. Varsinkin edellisen tuhdin sarjiksen jälkeen. Vuoden huonoin kirja minulle tällä hetkellä. Idea oli kiva, siis että ne joutuu tarinoiden sisään, mut toteutus oli puolivillaista.

Usagi Yojimbo 4

Kaikista näistä oon tykänny, niin tästäkin. Alku ei tosin napannut.

J.R.R. Tolkien: Roverandom

Tolkienin keksimä satu sille, mitä tapahtui yhden hänen poikansa lelulle joka katosi. Söpöä. Tarina on hauska ja päätön (hyvällä tavalla). Eka loppuun saamani Tolkien-kirja.

Invincible 1 &2

Show on hyvä, sarjis myös. Todella hyvä.

Bananafish 1

Klassikko, jonka olen halunnut lukea jo monta vuotta. Nyt tuli viimein tilaisuus. Tämä antoi vasta ensimakua, pitää lukea lisää että tiedän pidänkö tästä. Ei tämä ainakaan huono ollut.

Stitch-Head the graphic novel

Aivan ihana lasten kauhutarina! Hyvä tarina ja aivan mahtavaa taidetta. Harmi että en sitten pätkääkään tajunnut lopetusta vaikka miten luin sitä uudestaan ja uudestaan.

Judas Priest tuli lopulta eilen haettua ja siinä kassalle jonotellessa käsiin tarttui vielä Michael Jacksonin Thriller-CD käytettynä.

Ihanaa kun sustakin, Nosfecoff, kuulee =)

Mulla on jääny muutamana viime vuonna ostamiset sekä leffojen että levyjen kohdalla pienemmälle kun… no ei oo rahaa työttömällä. Onneksi on Spotify ja Youtube.

Synttäreiden kunniaks ostin kuitenkin suht uudet levyt tässä viikko sitten eli Green Dayn ‘Saviors’ ja Judas Priestin Invincible, Priisti deluxe-versiona. Vihreen päivän oon jo käyny hakemassa, toinen on vielä hakematta. Molemmat pitkäikäisiä bändejä, Priesti varsinkin, ja molemmilta tuli energiset levyt. Kyllä toi Halford yllätti, tollanen vanha ukko jaksaa viäki kiekua ku parikymppisenä.

Mistä Miihkali katoit noi vai onko omia kopsuja?

Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta

muuttaisin kolmoseksi

Eli toisin sanoen, kaikilla on traumoja koska kukaan ei ole täydellinen. Viime vuosina on selittyny kans osa omista ongelmista syistä, joita vanhemmat tekivät joita en ymmärtänyt silloin. Vanhemmat eivät vain voi tehdä kaikkea oikein. Siksi pitäisi yrittää myös olla armollinen vanhemmille, joissakin tapauksissa. Usein vanhemmat ei edes tajua tehneensä virheitä.

Mulla ei ole koskaan ollu älykännykkää, mutta pian alkaa olemaan melkein mahdoton olla ilman. Kaikki ajetaan nettiin. En voi esim tietystä vaatekaupasta lunastaa saamiani alennuskuponkeja koska toimivat vain mobiilisti. Ei edes omien tietojen antaminen riitä. Toki voisin käyttää heidän nettisivujaan mutta en mahdu standardikokoon ja mun on pakko sovittaa vaatteita. Joku tietenkin sanoi et käy etukäteen sovittamassa ja osta sit netistä. Mut kun vaatteissa on yksilöllisiä eroja. Joissain irtoo esim. helpommin lankoja kuin toisesta. Haluan valita juuri sen mistä pidin. Ihmiset turhautuvat minulle koska muille voi lähettää whatsappissa viestin ja on niin KAUHEAA lähettää se yksi tekstari yksittäiselle ihmiselle. Syrjäytymistä tapahtuu tahtomattaankin. Tähän mennessä olen pitänyt sitä hyödyllisenä lähinnä aikataulujen tarkistamiseen, mutta esim tänään käydessäni äidillä soittaminen pizzeriaan ei käynyt vaan olisi pitänyt tilata netistä tai käydä paikanpäällä tilaamassa (on rakennuksen alakerroksessa). Jäi sitten pizza ostamatta, tarvi sinnekään rahaansa viedä. Minua huvittaa ja surettaa samaan aikaan kun menen ratikassa tai missä tahansa niin ihmiset tuijottaa älyluuriansa. Minä katselen maisemia tai vaihtoehtoisesti nukun. Se on hyvää lepotaukoa silmille ja aivoille. Ihmiset on niin kiinni niissä ettei ruokapöydässä tai missään osata olla ilman, tulee todella töykeä olo ihmisistä kun veljeni ex-tyttöystäväkin oli pöydässä aina sen luurin kans eikä tahtonut saada puhuttua kun netissä oli jotain niin kiinnostavaa. Pistäkää ne luurit edes syömisen ja vierailun ajaksi pois. Ja varsinkin ajaessa! Minua on netti ja uutiset ahdistanu yli 10 vuotta, välillä pidän taukoa mut uutisilta on mahdoton välttyä kokonaan. Keskitynkin lähinnä leffojen/sarjojen katsomiseen ja musan kuunteluun – ja niiden arvostelemiseen. Face on petollinen paikka, myöhästyn joka kerta kuntouttavasta työtoiminnasta koska olen selannu sen loputonta virtaa. Pari viikkoa sitten minulla oli erikoinen tilanne kun netti ei meillä toiminu pariin päivään liittymän vaihdoksen vuoksi. Tuli vähän sellainen olo että mitäs nyt. Vietän joka päivä useita tunteja netissä, joko pelaten tai muuten. Kun siellä on viihtynyt vuodesta 2006 saakka niin sellainen pohja kun lähtee alta niin olo oli todella hämmentynyt ja tyhjä. Ratkaisin asian lainaamalla paljon kirjoja. Lopulta en saanut luettua kuin yhden kirjan ja muut odottavat lukemistaan kun netti alkoi sitten toimimaan.

About Time-leffalla (2013) on suomenkielinenkin nimi: Oli aikakin.