Travis Bickle kärsii unettomuudesta. Hän asuu yksikseen, eikä oikein tiedä mitä tekisi. Niinpä hän hakeutuu taksikuskiksi. Hän ajaa öisin, ja New Yorkin pahamaineisimmilla alueilla. Joka yö hän tapaa toinen toistaan oudompia ihmehiihtäjiä. Joka yön jälkeen hän saa siivota takapenkiltä verta ym. Sitten hän tapaa Betsyn, ja rakastuu. Tämä suhde kuitenkin päättyy pian ja Travis on taas onneton. Sitten hän tapaa Jodie Fosterin esittämän lapsiprostituoidun, ja tätä myyvän, niljakkaan sutenöörin jota esittää Harvey Keitel. Omassa, hyvinkin psykopaattisessa ja sumuisessa pollassaan Travis päättää lähteä pelastamaan murrosikäisen tyttöparan.
Hän vaihtaa tyyliä hieman, ostaa aseita, ja harjoittelee uskottavaa uhoamista peilin kanssa. Tässä onkin yksi elokuvahistorian parhaista kohtauksista: Travis seisoo peilin edessä ja käy pienen yksityispuhelun läpi: ”You talkin’ to me? You talkin’ to me? When who the hell are you talkin’ to? You talkin’ to me? There is no anybody else here. You talkin’ to me? You are dead.”
Kyseessä on ehdottoman kiistattoman loistava elokuva. Yksi lemppareistani. Martin Scorsese ohjaa hienosti, ja nuori Robert DeNiro vetää hulluna mutta sympaattisena Travis Bicklenä elämänsä parhaan roolisuorituksen. Myös nuori ja siloposkinen Harvey Keitel tekee hyvää työtä, kuten myös vielä nuorempi Jodie Foster.
Lyhyesti: Suosittelen kaikille jotka haluavat katsoa erinomaisen trilleri-draama-toiminta elokuvan, ja jotka eivät hätkähdä ”pikkuisista” veriroiskeista, ja ahdistavasta psykopaattisuudesta.
P.S: Tämähän on klassikko, minkäs mahdat.
