Yliluonnolliset elementit olivat vielä tuohon aikaan uusi juttu gialloissa, ja tätä elokuvaa ne terästvätkin kummasti.

17.4.2008 17:49

Arvioitu elokuva

Tämä elokuva oli jotenkin päässyt lipsahtamaan ohi Fulcin filmografiassa. Johtunee varmaankin siitä, että elokuva on suhteellisen harvinainen, ja muutenkin pienimuotoisempi kuin ohjaajan saman vuosikymmenen elokuvat. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kyseessä voisi olla hyvä filmi.

Fulci on ennenkin tehnyt gialloja (Don’t Torture a Duckling jne.), joten on aivan selvää, että hän halusi kokeilla tuoda genreen jotain uutta, jota Argento ja Martinokaan eivät aikansa parhaissa teoksissa hyödyntäneet. Tarina alkaa hyvin intensiivisesti näyttämällä naisen tekemessä itsemurhaa Englannissa. Samaan aikaan Italiassa oleva pieni lapsi saa tästä näyn. Tästä hypätään jouhevasti nykypäivään, jossa tyttö on kasvanut aikuiseksi. Hänellä on mies, joka tosin lähtee matkoille heti elokuvan alussa. Tämän jälkeen elokuvassa alkaa tapahtumaan. Nainen saa uuden näyn, jossa joku on vielä tuntematon henkilö on muurattu seinän sisään. Hänelle tulee pakkomielle selvittää tämä mysteeri, jolla on kohtalokkaita seurauksia.

Kuten jo aiemmin totesin Fulci halusi tuoda jo kuluneeseen genreen jotain uutta. Yliluonnolliset elementit olivat vielä tuohon aikaan uusi juttu gialloissa, ja tätä elokuvaa ne terästvätkin kummasti. Elikä tällä kertaa ei jahdata varjoissa piileskelevää sarjamurhaajaa, vaan tutkitaaan yhtä tapausta, joka ei ehkä vielä ole edes tapahtunut.

Fulcille tyypillinen verellä mässäily on poissa ja gorea on hillityn vähän, joka sopii kuitenkin elokuvan eleganttiin tyyliin paremmoin kuin hyvin. Hidastempoinen kerronta saattaa tuntua paikoitellen rasitteelta, ja sitä se onkin. Välillä asiat vatvotaan turhan moneen kertaan. Se on kuitenkin anteeksi annettavaa, kun tunnelmallisimmat kohtaukset vievät täysin mukanaan. Tunnelmaa luodaan loistavan musiikin kera. Jopa niin loistavan, että Tarantinon täytyi sitä omaan elokuvaansa varastaa.

The Psychic on hieno esimerkki siitä, että giallon ei aina tarvitse noudattaa samaa kavaa. Tämän genren elokuvat luottavat enemmän tunnelmaan kuin järkeen. Järkeä kaikessa ei ole, mutta tunnelmallinen The Psychic on. Joten siitä pisteet Fulcille. Tämä on pienimuotoinen helmi, jonka näkeminen aikaisemmin olisi ollut poikaa.

Arvosteltu: 17.04.2008

Lisää luettavaa