Vuonna 1898 ilmestyi H.G. Wellsin romaani nimeltä Maailmojen sota, josta tuli yksi tunnetuimpia teoksia. Sitä seurasi radiokuunnelma 1930-luvulla, joka sai ihmiset luulemaan, että marsilaiset hyökkäisivät oikeasti. Vuonna 1953 ilmestyi ensimmäinen Maailmojen sota elokuva, jota tähdittivät Gene Barry ja Ann Robinson, jotka nähdään myös Steven Spielbergin versiossa.
Elokuva esitetään yksinhuoltajaisän ja hänen lastensa näkökulmasta. Ray Ferrier (Tom Cruise) on eronnut satamatyöläinen, joka saa luokseen kaksi lastaan, Rachelin (Dakota Fanning) ja Robbien (Justin Chatwin) Sitten alkaa tapahtua kummia: isoja ukkosia, maa alkaa järistä ja iso kolmijalkainen tripod nousee maan alta ja tuhoaa kaiken tiellään. Rayn tehtävänä on suojella lapsiaan ja viedä nämä turvaan
Verrattuna vuoden 1953 elokuvaan, Spielbergin versio on entistä realistisempi. Erikoistehosteet ovat spektaakkelimaisia kuin koskaan ennen. Myös tripodin töräytys on hyvän kuuloinen. Katsoessani elokuvaa, tuntui, että joutuisi itsekin taistelemaan hengestään. Juoni ja käsikirjoitus ovat omaa luokkaansa ja kuvaus onnistuu hyvin.
Ja sitten näyttelijät: Tomppa tekee taas hyvää työtä ja yhteistyö Spielbergin kanssa onnistuu. Dakota Fanning on elokuvan ainoa negatiivinen puoli häiritsevillä huudoillaan, eikä myöskään onnistu kovin hyvin roolissaan. Justin Chatwin on vaan niin superärsyttävä. Myös Tim Robbins osaa hommansa, joka alkaa loppua kohden seota ja kääntyä hulluksi.
Kokonaisuutena Maailmojen sota on toimintaa ja erikoistehosteita pursuava elokuva, jonka haluaa varmasti katsoa yhä uudestaan ja uudestaan
