Leslie Nielsenin esittämä huippupoliisi Frank Drebin on jäänyt jo eläkkeelle sarjan kolmannessa osassa. Frank kuitenkin pyydetään takaisin joukkoihin, kun rikollinen Rocco ja hänen äitinsä (!) ovat pahan teossa. Frank soluttautuu Roccon ja tämän äitin rikostoveriksi josta Frank joutuu aikamoiseen seikkailuun/sekoiluun.
Juoni on aikamoista huttua ja liikkuu samalla (älyttömällä) tasolla kuin aikasemmat osat, eipä tämä paljoa sekoilua haittaa. Leslie Nielsen koheltaa jälleen Frank Drebinä, joka alkaa jo hieman väsähtää kolmannessa osassa.
Näyttelijät ovat samoja vanhoja naamoja aikaisemmista osista, vain pahikset ovat uudistettu. Leffan kansikin jo varoittaa mauttomista vitseistä, mutta kertoo myös että leffassa mukana uusiakin vitsejä, nämä molemmat heitot pitävät kyllä paikkansa. Osa alapäähuumorista on hieman mautonta (mutta loppujenlopuksi kipeydessään aika hauskaa) mutta uudet ja hyvät vitsit todellakin naurattavat. Alun uni jakso on erittäin hauska ja vankila kohtaus aivan alussa.
Frank ei ole hahmona muuttunut (tietenkään) ja kuten aiemmin mainitsin alkaa hän jo hieman väsähtää. Rocco on aika tylsä vihollinen jota ei oikein miellä pahikseksi. O.J. Simpson esittää taas Frankin poliisi ystävää hän on jo nähty aiemmissa osissa joten ei toimi enää niin hyvin. Leffan paras (ja persoonallisin) hahmo onkin sitten jo kannessa kehuttu Roccon äiti. Tämä kovan luokan mummo siirtyy sanoista tekoihin ja on poikaansa ainakin kaksi kertaa häijympi.
Välillä vitsin naurattavat kuin Turun murre ja välillä maistuvat puulta kuin kirjakieli. 33 1/3-osa tarjoilee silti muutamia hyviä juttuja ja onnistuu pitämään otteessaan Nielsenin kohelluksilla, mutta matelee turhankin nihkeästi joissakin kohdissa.
nimimerkki: Criiticco
