Adolf Hitler on tällä kertaa saanut päähänsä että sodan voittaminen, tai ainakin yliotteen saaminen rauhanneuvotteluissa, saavutetaan kidnappaamalla pääministeri Winston Churchill Englannista ja kuljettamalla hänet Berliiniin. Tehtävän suunnittelu annetaan saksalaiselle everstille, joka saa täydet valtuudet hoitaa asia haluamallaan tavalla. Suunnitteluvaiheessa huomataan että suunnitelman toteuttaminen ei olosuhteisiin nähden olisi lainkaan mahdotonta, joten ei muuta kuin joukko kasaan ja miehet Englantiin.
Miehet naamioituvat puolalaisiksi vapaaehtoissotilaiksi, jonka ansiosta he voivat liikkua vapaasti Englannin pienessä maaseutukylässä ja tutustua ympäristöön jossa vitsinä alkanut suunnitelma aiotaan toteuttaa. Sodassa, niinkuin monessa muussakin asiassa, tapahtumien kulku voi kuitenkin olla niin pienestä kiinni että onnistumisen ja epäonnistumisen raja on hiuksenhieno, kuten näillekin sakemanneille selviää.
Loisteliaan näyttelijäkaartin tähdittämä sotaelokuva kiehtoo aina. Donald Sutherland on pääkolmikosta suurin suosikkini, eikä hän petä katsojia tälläkään kertaa. Hänen kaikissa repliikeissä tuntuu aina siltä kuin niillä olisi jokin toinenkin merkitys kuin mitä varsinaiset sanat kertovat. Elokuvan nimen sekoittaa helposti legendaariseen Kotkat kuuntelevat -elokuvaan, mutta on tärkeä huomata että siitä ei nyt ole kyse. Kyseessä on kuitenkin kohtalainen sotakuva. Yleensähän toista maailmansotaa käsittelevissä elokuvissa taistellaan Manner-Euroopassa eikä Englannin maaperällä niinkuin tässä. Elokuva ei kuitenkaan tarjoa mitään muuta mullistavan uutta tähän genreen. Jos ei satu olemaan yleisesti kiinnostunut sotaelokuvista, en usko että tämä elokuva on hyvä valinta katseluiltamiin.
