Jet Lin Hollywoodin valloitus ei ole aivan onnistunut vailla kompurointia. Tappava Ase 4 oli mielestäni hieno debyytti ja sitä seuranneet Romeo Must Die sekä Kiss Of The Dragon ovat kelpo pätkiä kumpainenkin. Näiden jälkeen ilmestyneet The One ja Cradle to the Grave eivät kuitenkaan saavuttaneet toivottua suosiota. Danny the Dogin (joka oli varsin kelvollinen) jälkeen haettiinkin taas hieman vauhtia Hong Kongin puolelta Fearlessin muodossa ja nyt on vuorossa seuraava Hollywood-tuotanto, joka kulkee kovin mitäänsanomattomalla ja penseällä nimellä War. Mukaan on saatu myös Jason Statham, joka mielestäni edustaa tämänhetkisten action-tähtien jonkinasteista kärkikastia. Näitä taustoja vasten täytyykin myöntää, että odottelin leffaa jokseenkin innolla.
Elokuva alkaa esittämällä meille kyttäkaksikon Jack Crawford sekä Tom Leone (Jason Statham, Terry Chen). Näiden jahdatessa salaperäistä palkkatappajaa nimeltä Rogue (Jet Li), homma menee siinä määrin puihin, että Leone ja hänen perheensä päätyvät ruumissäkkiin. Tästä suivaantunut Crawford päättää saada vastuussa olleen nilkin kiinni keinoja kaihtamatta. Rogue kuitenkin onnistuu pysymään maan alla kolmisen vuotta, jonka jälkeen äijästä saadaan taas vihiä, kun Triadien ja Yakuzojen riveissä alkaa syntyä ylimääräisiä kuolonuhreja. Roguen pelatessa omaan pussiinsa, häärien kumpaisenkin jengin leivissä ja Crawfordilla vielä ollessa oma lusikkansa sopassa, alkaa homma pikku hiljaa kiehua yli.
Juonta kuljetetaan eteenpäin varsin terhakkaasti ja Li sekä Statham hoitavat hommansa hyvin. Vaikka elokuvan alkupuoliskolla varsinaista toimintaa tarjoillaan varsin kitsaasti, ei homma missään vaiheessa käy varsinaisesti tylsäksi, sillä koko ajan sattuu ja tapahtuu jotakin. Välillä vauhti kuitenkin puuduttaa ja katsojalle tulee hieman epäilevä olo siitä, saadaanko homma lopulta nidottua järkevästi kasaan. Surullista kyllä tempoa on toisaalta yritetty nostaa myös musiikkivideomaisilla nopeilla leikkauksilla sekä muka-tyylikkäällä musiikilla. Elokuvan ääniraita on muutenkin aika ponnettoman oloinen ja toimintakohtausten jumputus jokseenkin naurettavaa. Toisaalta näitä biittejä ei tarvitse liioin kuunnella, sillä varsinaista nyrkkien heiluttelua ja pyssyjen pauketta on toivottoman vähän. Vaikka meininki loppua kohden kiihtyykin, olisin ehdottomasti kaivannut lisää kunnon turpasaunoja.
Se mitä nähdään, on onneksi varsin kelvollista katsottavaa ja sekä Li että Statham tuntuvat kummatkin olevan hyvässä iskussa.
Loppua kohden tarjoillaan yllättäen äärimmäisen onnistunut juonen käänne, joka selventää siihen mennessä sekavalta tuntuneen häseltämisen jokseenkin järkeväksi kokonaisuudeksi. Päädueton lopullista kohtaamista odottaa tämän jälkeen entistä kärsimättömämmin, mutta valitettavasti tyylilleen uskollisena sekin jää auttamatta liian lyhyeksi. Muutenkin koko homman jälkeen on hieman keskeneräinen olo. En voikaan olla peittelemättä lievää pettymystäni, sillä olisin mielelläni tykännyt elokuvasta enemmänkin. Ei elokuva tällaisenaan varsinaisesti huono ole, mutta potentiaalia olisi ollut oikeissa käsissä paljon enempäänkin. Sääli. Toimintaleffojen ystäville tätä voi silti huoletta suositella.
nimimerkki: RandomSwinger
