Meksikolaisen Alejandro González Iñárritun 21 grammaa on keskimmäinen osa hänen episodielokuviensa sarjasta, johon kuuluu myös ohjaajan ensimmäinen tekele Amores perros ja myöhemmin valmistunut Babel. Iñárritun väkevien elokuvien keskimmäinen tarina on yksinkertainen ja tunnelmaltaan, kuvaustekniikaltaan sekä musiikiltaan varsin samankaltainen kuin Amores perros, mutta silti omanlaisensa elokuvaelämys.
Iñárritun tapaan vahva draama on koko ajan esillä rakentuen hitaasti mutta varmasti. Elokuvan tarina on synkkä, sillä lähtökohtaisesti se kertoo kuolemasta. Leffan nimikin viittaa sanontaan, että kuollessaan ihminen menettää massastaan 21 grammaa. Tapahtumapaikkana on tällä kertaa Yhdysvallat eikä Amores perrosin tapaan Iñárritun kotimaa Meksiko.
Näyttelijäsuoritukset ovat loistavia. Naomi Watts olisi ihan hyvin voinut saada roolisuorituksestaan parhaan naispääosan Oscarin. Sean Penn on myös hyvä ja Benicio del Toro suorastaan loistava.
Amores Perrosista poiketen 21 grammaa ei suoranaisesti ole puhdas episodielokuva, vaan se sekoittaa aikakerrokset täydellisellä tavalla. Välillä kurkistetaan tulevaan ja välillä menneisyyteen. Alussa ja keskikohdassakin katsojalla saattaa olla vaikeuksia pysyä tarinan kärryillä, mutta keskittyneesti katsoen löytää lopussa tarvittavan aikajanan, joka punoo aukot yhteen ja luo silmien eteen mielenkiintoisen ja traagisen tarinan.
21 grammaa on kuitenkin hieman liian hidastempoinen, eikä se näin ollen ansaitse täyttä tähtisaalista, niin kuin Amores Perros ja Babel, joissa on omat vauhdikkaat tilanteensa. Siksi kokonaisarvosanasta vähennettäköön puolikas tähtönen, muutenhan 21 grammaa on erinomainen elokuva.
