Upea ja realistinen elokuva vaikka ikää onkin ehtinyt jo kertyä

7.1.2006 21:02

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Talvisota
Valmistusvuosi:1989
Pituus:189 min

Maailman elokuvatuotanto on useimmiten tasapaksua viihdettä. Elokuvien keskiverrosta joukosta nousee kuitenkin silloin tällöin pinnalle joitakin helmiä, jotka jättävät muut filmit auttamatta varjoonsa. Suuressa maailmassa, missä elokuvia tuotetaan liukuhihnalta käsittämättömiä määriä, tällaisia helmiä ponnahtaa pintaan tasaisin välein. Silloin tällöin Hollywood iskee tasapaksun mössönsä joukosta pinnalle elokuvan, joka osoittaa, että tämä taiteenmuoto paranee vanhetessaan. Sellaiset tähdet, kuin Titanic, Ben Hur, Saksikäsi Edward, Vihreä maili, Braveheart, Tähtien sota ja monet muut suuret tarinat loistavat kirkkaina vielä kauan syntymänsä jälkeen. Suomen suppeassa elokuvatuotannossa tällaisia tähtiä syttyy vain harvoin. Jos Amerikoissa tuhrataan vuodessa lukematon määrä keskivertoja viihdepläjäyksiä yhden loistavan filmin aikaansaamiseksi, kuinka monta vuotta Suomessa täytyy odottaa tällaisten tähtien välillä. Ei niitä kovin usein meillä päin tulekaan, mutta josk!
us silti. Vuosi 1989 oli tuollaisen suuren elokuvan syntyvuosi.

Tuntematon sotilas oli aikoinaan Suomen suurin sotaelokuva ja monien mielestä se on sitä vieläkin. Vuonna 1989 tämä mustavalkoinen veteraanimestariteos sai kuitenkin vahvan haastajan. Antti Tuurin romaanin pohjalta kuvattiin nimittäin elokuva, joka kertoi ensimmäistä kertaa Suomalaisen elokuvan historiassa todella realistisesti kansakuntamme vaiheista toisessa maailmansodassa. Tällä kertaa ei olla äijäporukassa hakemassa Karjalaa korkojen kanssa takaisin ja vittuilemassa ryssille uhmakkaasti päin naamaa. Tällä kertaa yritetään tosissaan säilyttää isänmaan itsenäisyyttä kun kaksimiljoonaa puna-armeijan sotilasta vyöryy pitkin Karjalankannasta tavoitteena tehdä muutaman viikon riemumarssi Helsinkiin. Siinä ei paljon ehditä naapurille leipää tai voita tarjoilla.

Elokuva alkaa syksystä 1939. Suomen itsenäisen tasavallan sotilaat on kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin, kun Neuvostoliiton aggressio entistä läntistä maakuntaansa kohtaan alkaa näyttää ilmeiseltä. Neukut ovat jo miehittäneet Baltian ja Puolan itäosat ja nyt vaikuttaa siltä, että Suomi on seuraavana listalla. Lapualainen jalkaväkirykmentti 23 lähtee muiden mukana kohti itärajaa ottamaan itänaapuria pyssyjen kanssa vastaan. Näiden sotilaiden joukossa ovat myös suojeluskunnan sotilaat Martti ja Paavo Hakala, sekä koko joukko näiden vanhoja tuttuja kotikylältä ja niiltä main.

Ja niinhän siinä sitten käy, että puna-armeija vyöryy Suomen rajojen yli ja alkaa armoton sota. Sota elämästä ja kuolemasta, itsenäisyydestä ja vallasta. Vastakkain ovat miljoonat ruskeamantteliset aronpojat ja parisataatuhatta malli Kajanderiin pukeutunutta suomalaista. Edessä on Suomen historian ankarin sota. 105 kunnianpäivää, 30 astetta pakkasta ja ylivoimainen vihollinen panssarivaunuineen. Stalinin puna-armeija vyöryy päälle kuin tappava tumma aalto lumisessa maisemassa. Miten pieni kansa voi selvitä, kun vihollisella on puolellaan tuhansia panssarivaunuja, tappavia lentokoneita ja murskaava miesylivoima. Tilanne näyttää toivottomalta. Mutta suomalaisilla on puolellaan koko joukko salaisia aseita: sisu, sauna, kuningastalvi, Suomikonepistooli ja viinapullo täynnä bensiiniä.

Talvisota on upea ja realistinen elokuva vaikka ikää onkin ehtinyt jo kertyä. Se on yksi upeimmista suomessa koskaan tehdyistä elokuvista ja varmasti paras sotaelokuva, joka maassamme on koskaan kuvattu. Nyt ei seisota uhkarohkeasti keskellä peltoa samalla, kun Neuvostoliiton lentokoneet pyyhkivät maisemaa konekivääreillään. Nyt ei etsitä soppapurkista herneitä tai palauteta menetettyjä alueita hymy huulilla. Nyt kyykitään sortuvissa taisteluhaudoissa, järsitään jäätynyttä näkkileipää ja kahvipapuja ja yritetään pelastaa se mikä pelastettavissa on. Ja Suomen parhaat näyttelijät kertovat veteraanien tarinan täydellisellä eläytymisellä rooleihinsa. Katsoja imaistaan mukaan sodan pyörteisiin kokemaan turvallisesti, mutta vaikuttavasti talvisodan ihmeen, 105 kunnianpäivää ja sen suunnattoman kansallisen ponnistuksen, johon Suomi ainoana valtiona toisessa maailmansodassa pystyi. Pysäyttämään Stalinin armeijan.

nimimerkki: Bismarkc

Arvosteltu: 07.01.2006

Lisää luettavaa