Sylvester Stallone tarvitsi lähes kymmenen vuotta ja kolme Rocky-osaa ennen kuin tajusi, että sympaattisen staran vastustajan pitää olla epämiellyttävän lisäksi myös ulkomainen. No, mikäs maa passaisi hyvin, Syltty mietiskeli ja pyöritteli karttapalloaan. Lopulta sormi osui Neuvostoliiton kohdalle – olihan se melko iso maanosakin, ei mikään ihme, että sinne osui. Nyt tarvitsi enää kirjoittaa vastus niin inhottavaksi, että katsojia yrjöttäisi. Enkä puhu Yrjö Bushista.
Lopputulos oli ruotsalaisen 27-vuotiaan Dolph Lungrenin näköinen pelottava ilmestys nimeltään Ivan Drago. Ivan ei ollut pelkästään iso, ruma ja vihamielinen, vaan myös tunteeton ei-amerikkalainen tappokone, jonka suonissa dopingin seassa virtasi myös pari tilkkaa verta. Kyllä siinä rinnalle sopi laittaa amerikkalaisen kulttuurin kasvattamaa ja elämän koulimaa Rocky-pojua. Ja tunteidennostattajana toimi tietenkin vanhan vihollisen ja sittemmin ystäväksi kasvaneen Apollon kuolema. Syltyn kavereita ei kiusata!
Nyrkkeilymatsit ovat jälleen kunnolla ylivedettyjä. Verta roiskuu niin, että SPR:n veripalvelun vuosivarastot täyttyisivät hetkessä. Iskut mätkähtelevät ihmislihaan eikä inhimillisyyttä ole – ei myöskään realistisuutta. Silti kolmen aiemman (ja paremman) osan fiilis saadaan pidettyä pinnalla jotenkuten. Onhan italialainen orhi Stallonen kovin hahmo Syltyn oikeasta elämästä ammennettuine ominaisuuksineen.
Osa IV on ainoa Rocky-leffa, joka ei sisällä Bill Contin unohtumatonta Rocky-teemaa tai sen muunnoksia. Silti paikkaajaksi hankittu Vince DiCola hoitaa hommansa lähes yhtä passelisti – tunnarissa on (tappo)fiilistä, jota Rocky kehässä jättiläisen kanssa tarvitsee.
Rocky IV on tylsää ja tehotonta tehotoistoa jo nähdyistä kehäkikoista. Propagandaa unohtamatta. Eipä hirveästi tarvitse jännittää piekseekö puhdas Daavid lopulta likaisen Goljatin. Mutta sehän ei ole pointti. Riittää, että kassakone ja kongi sanovat yhdessä ”kling kling”, ja hyvä sekä paha tulevat oikeista maankolkista. Ja että James Brown pääsee vetämään oman osansa nyrkkeilyspektaakkelin välissä. Se on sitä Showta.
