The Book of Eli on post-apokalyptiseen ja autioituneeseen USAan sijoittuva tarina, jossa on ripaus Mad Maxia ja annos uskonnollista paatosta. Keitos on yllättävän hyvä.
30 vuotta sitten käyty ydinsota on hajoittanut ihmiskunnan eri puolille aavikoitunutta jenkkilää. Sivistys ja moraali on mennyttä ja oman käden oikeus kukoistaa. Yksi mies erottautuu joukosta. Eli (Denzel Washington) kuljettaa maapallon ainutta raamattua missionaan pelastaa ihmiskunta lopulliselta tuholta. Asetelma on hyvin mahtipontinen ja se todella välittyy elokuvasta. Näkökulmasta riippuen tämä on hyvä tai huono puoli. Minun mielestäni tässä ei menty liian pitkälle – läheltä piti kuitenkin.
The Book of Eli näyttää juuri siltä miltä pitääkin. Elokuvan maailma on todella rupinen ja väritykseltään hailakan beige. Pilvet lipuvat pahaenteisen hitaasti tapahtumien taustalla. Koko visuaalinen katalogi tarjoillaan mukavan rauhalliseen tahtiin jousisoittimien kera, joka edelleen korostaa elokuvan mahtipontisuutta. Tunnelmallista vai tylsää? Tämä on mielipidekysymys, joka omalla kohdallani kallistui ensimmäisen vaihtoehdon puolelle.
Kokonaisuutena elokuva oli suuri positiivinen yllätys. Post-apokalyptisten scifielokuvien joukossa The Book of Eli tuo jonkun verran uutta ja paljon lainattua. Uutta on sijoittuminen suurkaupunkien ulkopuolelle ja raamattuun liittyvä juonikuvio. Hyvin onnistuneita lainoja löytyykin sitten visuaaliselta puolelta yllin kyllin. Ei tämä mikään unohtumaton klassikko ole, mutta erittäin toimiva kokonaisuus joka tapauksessa.
