Hauskuutuskolmikko J. Zucker – D. Zucker – J. Abrahams jaksaa naurattaa vielä Mies ja alaston ase -trilogian päätösosassa. Itse asiassa päätösosa Mies ja alaston ase 33 1/3: Viimeinen solvaus on trilogian hauskin ja paras osa. Yleensä trilogioiden päätösosat tungetaan täyteen kaikenlaisia, jokseenkin turhiakin seikkoja mitä kahteen edelliseen osaan ei olla saatu mahdutettua mukaan. Esimerkkinä kuivia vitsejä, jotka eivät naurata ja joiden mukanaolo tarinassa on ainakin käsikirjottajien mielestä ehdottoman tärkeää.
Mies ja alaston ase 33 1/3 ei kuitenkaan sorru em. pakotevirheisiin, vaan onnistuu aloittamaan uuden, viimeisen luvun tarinaan puhtaalta pöydältä.
Tuttuun tapaan kreisikomedioiden konkarimies Leslie Nielsen on vääntelemässä naamaansa tumpelon, mutta hyvää tarkoittavan poliisin Frank Drebinin roolissa. Nielsen tekee työnsä vieläkin paremmin kuin kahdessa edellisessä osassa, ja nousee yhdeksi kivinaamaisimmaksi komedianäyttelijäksi ikinä. Varsinkin Nielsenin ”pokanpitokyky” ja ilmeiden värähtättömyys ovat erinomaista luokkaa, mikä todistetaan varsinkin hulvattomassa spermapankki-kohtauksessa. Nielsen on selvästi ainoa, joka omaa näyttelijäntaitoja tässä laajassa porukassa. Priscilla Presley on välillä jopa ärsyttävä kaamella ylinäyttelemisellään. O.J Simpson pitää tuttua kajahtannutta virnistytään puolitoistatuntisen ajan, ja edesmennyt Anna Nicole Smith ei todellakaan näyttele, vaan paremminkin esittelee ulvasta poveaan kameroille tiheään tahtiin. Onneksi Mies ja alaston ase 33 1/3 on sen verran hömppä kreisikomedia, ettei huonot näyttelijäsuoritukset paina vaa’assa.
Näyttelijäsuoritukset jäävät runsaasti kukkivan huumorin varjoon. Mies ja alaston ase 33 1/3 sisältää lukuisia kohtauksia, jotka saavat katsojat nauramaan vedet silmissä, kädellään haarusväliään pidellen jotta nesteet eivät tulisi pöksyihin silkasta nauramisesta. Zucker – Zucker – Abraham -kolmikon oivallukset ovat todella nerokkaita ja antavat omaa parodiointia 1994 -hiteille etunenässä Oscar-gaala -töppäilyt ja Spielbergin Jurassic Park -pilailut. Puolitoista tuntia kestävä päätösosa ei kuitenkaan ole aivan huumorilla täyteen täytetty soppakattila. Varsinkin loppukohtaus alkaa luisua uuvuttavuuden puolelle ylipitkällä kestollaan ja ennalta odotetulla lopullaan. Lukuisten hauskojen kohtauksien seassa on myös vähemmän hauskoja kohtauksia, jotka tuntuvat olevan pientä ”kopiointia” kahden edellisen elokuvan kohtauksista.
Huolimatta pieneistä puutteistaan Mies ja alaston ase -trilogia on yksi komediahistorian merkkipaaluista ja päätösosa sinetöi tämän lopullisesti. Hauskaa on, nauraa saa, eikä järjettömyyttä kannata murehtia, joten aivot jätetään kiltisti sinne narikkaan.
